Ostovoima parani palkankorotuksilla
Ostovoima parani palkankorotuksilla
Vaalit selkeästi lähestyvät. Sen huomaa pienoisesta gallup paniikista ja ilmeisesti siitä johtuvista somekampanjoista, jotka eivät aina pohjaa koko totuuteen. Viimeisimpänä tätä temppua koitti kaksi suurinta hallituspuoluetta, Kokoomus ja Perussuomalaiset, kun ne yrittivät tilastokeskuksen helmikuisesta ostovoimajulkaisusta ottaa kunnian hallitukselle – kuulemma hallituksen tekemät työn verotuksen kevennykset ovat parantuneen ostovoiman takana. No ei ole! Tai on, jos tienaa yli kymppitonnin kuussa. Mutta niin meidän alamme kuin muidenkin SAK:laisten alojen palkoilla ministeritason palkkaluokat jäävät kauas ja hallituksen toteuttama veropolitiikka ei ostovoimaa nosta.
SAK teki kuvan, johon on otettu huomioon eri tuloluokissa (esimerkki ammatteineen) maan hallituksen toteuttaman veropolitiikan vaikutukset sekä ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten vaikutukset. Hallitus on nostanut erittäin hyvätuloisten ostovoimaa, ja ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset ovat nostaneet muiden palkansaajien ostovoimaa.
Ja palkankorotusten osalta voi hyvin todeta, että ne on saatu hallituksesta huolimatta, ei missään tapauksessa sen ansiosta. Nykyinen hallitus on monin tavoin liittojen työtä pyrkinyt hankaloittamaan – ammattiliittojen neuvotteluvoimaa on pyritty viemään niin lakko-oikeutta heikentämällä kuin poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
PAUn osalta jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistuminen on näkynyt vain hyvin vähän – tähän mennessä yksi jäsen on ilmoittanut sen erosyyksi. Meillä toki jäsenet tiedostavat montaa muuta alaa paremmin sen, että liiton tärkein tehtävä on palkankorotusten ja yleensäkin työehtojen neuvotteleminen ja puolustaminen. Se ei onnistu ilman jäseniä. Me olemme joutuneet yhdessä urakalla työehtojamme puolustamaan, joten liiton merkitystä ei ole joutunut erikseen perustelemaan.
Liiton neuvotteluvoima on täysin riippuvainen siitä, miten suuri osa alan työntekijöistä on liiton jäseniä eli järjestäytyneitä työntekijöitä. Ja neuvotteluvoima näkyy suoraan palkankorotusten suuruudessa.
Heidi Nieminen
Puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu myös Reitti-lehdessä 2/2026.