PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Tuomion taustalla on vuoden 2015 Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelut, jotka ajautuivat sopimuksettomaan tilaan. Posti reagoi lakonuhkaan rekrytoimalla vuokratyöntekijöitä, joiden avulla lakkoja voitaisiin murtaa. PAU antoi tilanteessa perehdyttämiskiellon, jonka mukaan työntekijöiden ei tarvitse perehdyttää työpaikalle tulevia vuokratyöntekijöitä. Perehdyttämiskiellon tarkoituksena oli estää ulkopuolisen työvoiman käyttöä tulevan lakon aikana ja siten turvata alkavaa laillista lakkoa. Kiellon seurauksena Posti päätyi poistattamaan useissa toimipaikoissa PAUn perehdyttämiskiellon mukaisesti toimineet työntekijät. Työntekijöiltä pidätettiin lisäksi palkat.
PAU nosti asiassa yhden pilottikanteen, jonka seurauksena Posti Oy velvoitettiin maksamaan käräjä- ja hovioikeuden tuomion mukaan korvauksia työntekijälle. Työnantaja sai asiassa valitusoikeuden KKO:hon ja tämän vuoden huhtikuussa KKO kumosi käräjä- ja hovioikeuden tuomiot äänin 3-2. KKO:n tuomio linjasi, että työtaistelutilanteessa työnantajan lojaliteettivelvollisuus on alentunut ja siten työnantajalla oli oikeus poistattaa työntekijöitä työpaikalta ja pidättää heidän palkkansa. KKO:n tuomion johdosta muut asiassa nostetut kanteet jouduttiin peruuttamaan.
PAUn valituksella haetaan tulkintaa siitä, oliko työntekijän poistattaminen ja palkanpidättäminen vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten takaamaa järjestäytymisvapautta ja siten myös mahdollisesti ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan turvaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden ja yhdistymisvapauden suojan alaan. PAUn tulkinnan mukaan tässä tapauksessa valittu työtaistelutoimi, eli perehdytyskielto, kuuluu kyseisen artiklan soveltamisalaan sekä ammattiyhdistysoikeuden ydinsisältöön. Työnteon keskeyttäminen ja palkan pidättäminen työtaistelutoimenpiteeseen osallistumisen vuoksi on siten loukannut työntekijän 11 artiklan mukaisia oikeuksia.
EIT:llä ei ole valtaa kumota tai muuttaa KKO:n ratkaisua, mutta se voi ottaa kantaa siihen, oliko KKO:n tuomio linjassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamien velvoitteiden kanssa. Työntekijäpuolelle myönteisellä ratkaisulla voisi tulevaisuudessa olla laajempaa vaikutusta laintulkintaan sekä työnantajien toimintaan vastaavissa tilanteissa.
Lisätietoja: Iikka Avela, lakimies, puh. 043 825 5311