Suomen työmarkkinoilla oltiin uuden edessä, kun helatorstain jälkeisenä perjantaina viranomaiset antoivat Uudellemaalle vaaratiedotteen mahdollisesta drooniuhasta. Ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa.
Työmarkkinaosapuolet ovat nyt päässeet tilanteen jälkipuinnissa yksimielisyyteen siitä, että vaaratiedotteen vuoksi töistä pois jääneille tulee maksaa palkkaa. Työpaikkakohtaisesti on lisäksi arvioitava, mitkä tehtävät ovat niin kriittisiä, että ne vaativat tekijöitä myös uhkatilanteessa.
Työmarkkinaosapuolet ovat yhdessä ministeriöiden kanssa laatineet suositukset drooniuhkatilanteiden varalta. Kolmikantaisesti laaditut ohjeet pyrkivät turvaamaan sekä työntekijöiden turvallisuuden että yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden tilanteissa, joissa viranomaiset antavat vaaratiedotteen. Viesti on selkeä: viranomaisten ohjeita on noudatettava. Ohjeen toinen keskeinen linjaus koskee palkkaa. Työmarkkinaosapuolet suosittelevat, että työntekijälle maksetaan palkka myös silloin, kun työ jää tekemättä viranomaisen vaaratiedotteen vuoksi.
Drooneihin liittyvissä uhkatilanteissa viranomaiset kehottavat suojautumaan sisätiloihin, koska ulkona liikkuminen ei ole turvallista. Viranomaiset määrittävät vaara-alueen. Työntekijän näkökulmasta tämä voi tarkoittaa töihin jäämistä työvuoron päätyttyä tai työpaikalle menemisen estymistä. Työntekijällä on oikeus saada palkkaa molemmissa tilanteissa. Töihin jääneille voidaan maksaa esimerkiksi työehtosopimuksen mukaisesti lisä- tai ylityökorvausta. Niillä työntekijöillä, joilla työnteko estyy vaaratiedotteen noudattamisen vuoksi, on oikeus saada palkkaa ajalta, jolloin he muutoin olisivat työnantajan käytettävissä.
Kenen on mentävä töihin vaaratiedotteesta huolimatta?
Palkanmaksun lisäksi keskustelua herätti kysymys siitä, kenellä on velvollisuus mennä työpaikalle vaaratiedotteesta huolimatta. Esimerkiksi terveydenhuollossa ja teollisuudessa työntekijöitä voidaan tarvita paikalle myös uhkatilanteissa, jos toiminnan keskeytyminen vaarantaisi ihmishenkiä.
Työpaikkakohtaisesti on arvioitava, ovatko jotkin työtehtävät sellaisia, joiden keskeytyminen aiheuttaisi vaaraa hengelle tai terveydelle. Työnantajalla on velvollisuus varautua henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijät osaavat toimia poikkeustilanteissa.
Jos työtä joudutaan tekemään poikkeusjärjestelyin, kuten pidennetyissä vuoroissa tai työaikalain mukaisena hätätyönä, palkka ja mahdolliset lisät maksetaan normaalisti työehtosopimusten ja lain mukaisesti.
Työnantajapuoli ja työntekijäpuoli ovat tulkinneet voimassa olevaa lainsäädäntöä eri tavoin. Työsopimuslain 2 luvun 12 § 2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä, mikäli työnteko estyy työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Työntekijäpuolen mukaan viranomaisen vaaratiedote ja sen kehote suojautua sisätiloihin on työsopimuslain tarkoittama työnteon este. Työnantajapuoli taas on katsonut, että työsopimuslain kirjaus tarkoittaa ainoastaan tilanteita, joissa este kohdistuu työpaikkaan. Työmatkan estyminen sisätiloihin suojautumisen vuoksi ei työnantajapuolen mielestä ole laissa tarkoitettu este. Poissaolon luvallisuudesta ei ole ollut erimielisyyttä.
Erilaisesta laintulkinnasta huolimatta neuvotelleet työmarkkinaosapuolet seisovat nyt yksimielisesti työelämäsuositusten takana.
Tätä kirjoittaessa Postin omat ohjeistukset olivat vielä työn alla. Postilta saamamme tiedon mukaan he aikovat noudattaa työmarkkinaosapuolten suosituksia.
Veera Petman
juristi