Pasilan postikeskuksen muutosneuvottelut - kysymyksiä ja vastauksia

Milloin muutosneuvottelut käydään? 

Muutosneuvottelut käydään, kun työnantaja suunnittelee työntekijöiden työtehtäviin tai työntekijöiden määrään muutoksia. Helsingin postikeskuksessa alkoivat muutosneuvottelut 12.1.2026. Työnantaja on ilmoittanut neuvotteluiden kestoksi vähintään kolme viikkoa. Kolme viikkoa on aika, jonka nykyinen yhteistoimintalaki edellyttää neuvotteluiden vähimmäiskestoksi. Neuvotteluja tulee lain mukaan käydä niin pitkään, että neuvotteluissa käsiteltävät asiat on saatu käsiteltyä. Neuvotteluiden tarkemmasta kestosta tiedotetaan neuvotteluiden aikana niiden edetessä. 

Mitä liitto (PAU) tekee tässä tilanteessa jäsentensä eteen? 

PAUn kouluttamat luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet tuovat muutosneuvotteluissa esille kaikki työntekijäpuolen näkemykset ja pyrkivät neuvottelemalla pienentämään irtisanottavaksi ja osa-aikaistettavaksi tulevien henkilöiden määrää. 

PAU ja luottamusmiehet tiedottavat muutosneuvotteluiden etenemisestä ja vastaavat kaikkiin kysymyksiin, joita epävarma tilanne aiheuttaa. Pääluottamusmies ja esimerkiksi luottamusmiehet kiertävät työpaikalla ja osallistuvat infotilaisuuksiin, joissa kerrotaan muutosneuvotteluiden etenemisestä. 

Jäsenten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä edunvalvojiin tai liiton toimistoon. 

PAUn luottamusmiehet neuvottelevat työnantajan kanssa mahdollisuuksista tarjota työntekijöille irtisanomisen vaihtoehtona korvaavia töitä konsernin muista yksiköistä. Laki ei edellytä, että irtisanottavia työntekijöitä yritettäisiin sijoittaa konsernin muihin yrityksiin. Myös työsuhteen päättymisen jälkeen lain edellyttämä takaisinottovelvollisuus koskee ainoastaan irtisanovaa yritystä. Työnantajalla on nyt näytön paikka hyvästä henkilöstöpolitiikasta - PAU edellyttää, että uudelleensijoituksia tehdään lakia laajemmin koko konserniin. 

Muutosneuvotteluiden päättymisen jälkeen työnantaja käy työntekijöiden kanssa henkilökohtaiset keskustelut. PAUn jäsenen kannattaa ottaa keskusteluun tukihenkilöksi mukaan liiton luottamusmies tai muu liiton edunvalvoja. 

Mitä työnantaja suunnittelee? 

Työnantaja ilmoitti neuvottelujen aluksi, että sillä on tarve vähentää enintään 79 työntekijää Helsingin postikeskuksesta. Tällä hetkellä luku on vähentynyt 65 työntekijään. Lisäksi työnantaja on ilmoittanut neuvotteluiden alkaessa, että osalle työntekijöistä voi tulla muutoksia nykyisiin työsopimuksiin. Muutokset voivat koskea palkkaa, tehtävää, työyksikköä tai muita työsopimuksessa sovittuihin asioihin. Myös työaikajärjestelyihin voi tulla muutoksia. 

Työnantaja perustelee muutosneuvotteluiden tarvetta muun muassa postitusvolyymien laskulla ja digitalisaatiolla, automaation lisäämisellä sekä teknologian hyödyntämisellä entistä tehokkaammin.

Kuka tekee työt, kun työntekijöitä irtisanotaan?  

Se on työnantajan huoli. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijöitä on riittävästi suhteessa työn määrään. 

Työntekijät tekevät työt työsopimuksessa olevan ja työvuoroluetteloon etukäteen merkityn työajan puitteissa normaalijoutuisuudella kaikki tauot pitäen. Ylitöiden tekeminen perustuu lain mukaan aina vapaaehtoisuuteen. Ylitöistä sovitaan aina työnantajan aloitteesta ja työntekijä voi halutessaan suostua ylitöiden tekemiseen. Ylitöihin ei voi määrätä tai pakottaa.

Voiko työnantaja käyttää vuokratyövoimaa, vaikka omia työntekijöitä irtisanotaan? 

Työnantaja voi edelleen käyttää jossain määrin vuokratyöntekijöitä. Asiaa koskevat oikeustapaukset eivät ole yksiselitteisiä. Vuokratyöntekijöiden käyttö tuntuu monesta varmasti tässä tilanteessa moraalittomalta ja huonolta henkilöstöpolitiikalta, vaikka se ei välttämättä ole laitonta tai työehtosopimuksen vastaista. Posti on viime vuosina aina muutosneuvotteluiden yhteydessä tarkastellut ja vähentänyt myös vuokratyövoiman käyttöä. 

Kuka päättää irtisanottavat? 

Työnantaja. Työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä on noudatettava. Katso vähentämisjärjestyksestä kohdat “Mikä on vähentämisjärjestys eli missä järjestyksessä työntekijöitä irtisanotaan, osa-aikaistetaan tai lomautetaan?” ja “Millä tavalla vähentämisjärjestystä sovelletaan käytännössä?” 

Mikä on vähentämisjärjestys eli missä järjestyksessä työntekijöitä irtisanotaan, osa-aikaistetaan tai lomautetaan?

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa (4 § 6 mom.) on sovittu vähentämisjärjestyksestä näin: ”Irtisanomisen (ja lomauttamisen) yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan (tai lomautetaan) yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.”  

Posti on vuoden 2015 työtuomioistuimen ratkaisun jälkeen noudattanut vähentämisjärjestyksen osalta periaatetta, jonka mukaan irtisanottavia työntekijöitä valittaessa katsotaan ensisijaisesti käytettävyyttä ja toissijaisesti työsuhteen kestoaikaa ja huoltovelvollisuuden määrää. Eli mitä parempi käytettävyys työntekijällä on eri työtehtäviin, mitä pidempi työura ja mitä enemmän työntekijällä on alaikäisiä huollettavia, sitä enemmän työnantaja pyrkii välttämään tällaisten työntekijöiden irtisanomista. Hyvä käytettävyys, pitkä työura tai huoltovelvollisten määrä eivät kuitenkaan automaattisesti suojaa irtisanomiselta. 

Millä tavalla vähentämisjärjestystä sovelletaan käytännössä?

Ensisijaisesti Posti katsoo työntekijän käytettävyyttä eli sitä, mitä kaikkea hän tekee, on valmis tekemään ja osaa tehdä. Mitä monipuolisemmin työntekijä pystyy ja on valmis tekemään erilaisia postikeskuksen töitä, sitä parempi käytettävyys hänellä on. Työnantajalla on valmiiksi tietoa työntekijöiden käytettävyydestä, mutta työntekijän kannattaa myös itse tuoda esille omaa osaamistaan ja esimerkiksi halukkuuttaan opetella uusia tehtäviä. 

Jos työntekijöiden käytettävyys on samantasoista, katsotaan toissijaisia kriteereitä eli työsuhteen yhdenjaksoista pituutta ja huoltovelvollisuuden määrää. Mitä pidempi työsuhde, sitä parempi vähentämisjärjestyksen näkökulmasta. Huoltovelvollisuuden määrä tarkoittaa työntekijän huollossa olevia alaikäisiä lapsia. Tästä työnantaja ei saa automaattisesti mistään tietoa eikä työnantaja myöskään saa tätä asiaa työntekijältä kysyä. Jos työntekijällä on alaikäisiä lapsia, tulee se kertoa työnantajalle, jos työntekijä haluaa, että se otetaan huomioon. Hyvä käytettävyys, pitkä työura tai huoltovelvollisten määrä eivät kuitenkaan automaattisesti suojaa irtisanomiselta.  

Meidän osastomme työt postikeskuksessa eivät vähene. Voinko silti joutua irtisanottavaksi? 

Kyllä voit. Työnantaja tarkastelee koko Helsingin postikeskusta yhtenä kokonaisuutena. Myös nykyiset työtehtävät voivat muuttua, vaikka työsuhde jatkuisi. 

Olen vakituinen työntekijä, mutta minulla on aiemmin ollut useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Miten irtisanomisaikani lasketaan?

Irtisanomisaikaan vaikuttaa työsuhteen yhdenjaksoinen kesto. Määräaikaiset työsopimukset lasketaan yhdenjaksoiseksi työsuhteeksi, jos työsopimusten välillä on ollut enintään 7 päivän katko. Jos määräaikaisten työsopimusten välillä on ollut 8 päivää tai pidempi katko, ei työsuhde ole enää yhdenjaksoinen.

Miten raskaana, raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaalla olevia kohdellaan muutosneuvotteluissa?  

Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaalla (Huom! Ei koske osittaista hoitovapaata) olevat ovat muutosneuvotteluiden piirissä kuten muutkin. Heillä on kuitenkin irtisanomissuoja perhevapaan aikana.  

Jos työntekijä on raskaana, työnantaja tietää raskaudesta ja työntekijä irtisanotaan, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskaudesta. Muista siis kertoa raskaudestasi työnantajalle. Raskaus tai perhevapaiden käyttäminen ei ole lainmukainen irtisanomisperuste.

Mitä tapahtuu muutosneuvotteluiden päättymisen jälkeen? 

Muutosneuvotteluiden päättymisen jälkeen työnantaja tekee päätökset tapahtuvista muutoksista, kuten irtisanomisista tai työtehtävien sekä -vuorojen muutoksista.

Työnantaja kertoo lopullisen vähennystarpeen eli irtisanottavien määrän työntekijöille. Samalla työnantaja kertoo muista muutoksista, joita se aikoo tehdä. Tämän jälkeen työnantaja kutsuu henkilökohtaiseen keskusteluun ne työntekijät, joiden työsuhde aiotaan päättää tai joiden työsuhteeseen tulee muita muutoksia. Tähän keskusteluun PAUn jäsenen on hyvä ottaa mukaan PAUn luottamusmies. Tukihenkilö on keskustelussa mukana huolehtimassa, että työnantaja toimii lain ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Milloin irtisanomiset tulevat voimaan? 

Työnantaja ilmoittaa henkilökohtaisessa keskustelussa työntekijälle sekä suullisesti että kirjallisesti, milloin muutokset työsuhteeseen tulevat voimaan tai milloin työntekijän työsuhde päättyy.   

Irtisanomisaikaa noudatetaan sekä työsuhteen päättyessä että silloin, kun työnantajaa tekee työsopimukseen yksipuolisesti muutoksia. Muutokset tulevat voimaan vasta irtisanomisajan päätyttyä.  

Irtisanomisaika perustuu työehtosopimukseen. Irtisanomisajan pituuteen vaikuttaa työntekijän yhdenjaksoisen työsuhteen kesto. 

Kun työnantaja irtisanoo, ovat irtisanomisajat seuraavat: 

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Jos irtisanomisaika on 14 päivää, irtisanomisilmoituksen toimittamispäivää ei lasketa päiviin mukaan, vaan irtisanomisaika alkaa seuraavasta päivästä.  

Jos irtisanomisaika on 1, 2, 4 tai 6 kuukautta, työsuhde päättyy järjestysnumeroltaan samana päivänä kuin irtisanomisilmoitus on annettu. Esimerkiksi jos työntekijä irtisanotaan 6. maaliskuuta ja hänellä on 1 kuukauden irtisanomisaika, työsuhde päättyy 6. huhtikuuta. Jos sama työntekijä irtisanotaan 31. maaliskuuta, työsuhde päättyy 30. huhtikuuta. 

Saanko lomarahan, jos minut irtisanotaan? 

Kyllä saat, kun työsuhteesi päättyy tuotannollisin tai taloudellisin syin. 

Miten käy pitämättömien vuosilomien ja joustovapaapäivien, jos työsuhteeni päättyy? 

Posti maksaa työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomapäivät lomakorvauksena.  

Mikäli olet pitkälomalainen ja olet oikeutettu vuosiloman lisäpäiviin, näitä lisäpäiviä 8 pv/täysilomanmääräytymisvuosi (1.4–31.3) ei makseta rahana.  

Jos sinulla on joustovapaa saldossa pitämättömiä tunteja tai päiviä, ne maksetaan työsuhteen päättyessä. 

Voiko työnantaja määrätä minut vuosilomalle irtisanomisajalla? 

Työnantajalla on oikeus määrätä työntekijä vuosilomalle kuultuaan työntekijää. Kyseeseen tulevat ns. vanhat lomat, jotka on ansaittu edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana 1.4. 2024-31.3.2025. Uusia lomia, joita tienataan kuluvana lomanmääräytymisvuonna 1.4.2025-31.3.2026, ei työnantaja voi yksipuolisesti määrätä pidettäväksi ennen kuin 1.5.2026. Näiden pitämisestä voidaan kuitenkin yhdessä sopia.  

Onko minulla työssäkäyntivelvoite irtisanomisajalla? 

Irtisanomisajalla on työssäkäyntivelvoite, ellei muutosneuvotteluissa ole sovittu toisin. Työssäkäyntivelvoite selviää aina irtisanomiskeskusteluissa.  

Postin muutosneuvotteluihin liittyviä uusia kysymyksiä ja vastauksia päivitetään tarvittaessa lisää. Katso myös irtisanotun oikeudet ja velvollisuudet.