Viestintä

SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden valiokuntajäsenet jättivät vastalauseen postilaista

 

Liikenne- ja viestintävaliokunnan  SDP:n kansanedustajat Katja Taimela, Suna Kymäläinen ja Satu Taavitsainen esittävät hylättäväksi hallituksen ajamaa postilakia. SDP ei hyväksy kansalaisten eriarvoista kohtelua. Hallituspuolueet jakavat kansan kahteen kastiin, toisille posti viitenä päivänä ja toisille kolmena päivänä viikossa.

- Luotettava ja nopea postinkulku on kansalaisille ja yrityksille tärkeä peruspalvelu. Riittävien ja yhdenvertaisten postipalveluiden varmistaminen koko maassa nyt ja tulevaisuudessa on valtion tehtävä. Ihmisiä ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan eri puolella Suomea. Posti pitää kerätä ja jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea, jyrähtää Satu Taavitsainen. Tämä uusi postilaki uhkaa myös tuhansia postinjakajien työpaikkoja. Valtion ykköstavoite on edistää työllisyyttä, eikä tehdä lisää työttömiä, Taavitsainen jatkaa.

Esityksessä on ongelmallista, että ainoan lailla säädetyn, yleispalvelukirjeen eli yksityisen kirjeen tai pienen paketin, jakelun määrittelee siihen kuulumaton sanomalehtijakelu, joka on yksityisten yritysten toimialaa.

 - Pidän varhaisjakelun mukaisesti määriteltävää Postin pakkokilpailutusta vaikeana, niin Postin liiketoiminnan, henkilöstön kuin kansalaistenkin näkökulmasta. Ymmärrän hyvin sanomalehtien tuskan digitalisoituvassa maailmassa, mutta tukea ei tulisi antaa kansalaisten palveluiden ja valtionyhtiön kustannuksella. Postin monopolia ei enää ole minkään tuotteen osalta, miksi pakottaa yhtiö markkinoille pallo jalassa, linjaa Katja Taimela.

Viestintäviraston kerran vuodessa määriteltävien kilpailutusalueiden lisäksi, huolta aiheuttaa kansalaisten yksityisyydensuoja jatkossa.

- Uudistus pakottaa Postin luovuttamaan osoiterekisterinsä muille postiyhtiöille. Kuka vaan voi toimia postina ja postiluvan hakuun riittää pelkästään sähköinen ilmoitus. Kuinka käy salaisten osoitetietojen? Ovatko vaitiolovelvollisuuden alaiset osoitetiedot enää riittävän suojan takana, kysyy Suna Kymäläinen.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi tänään mietinnössään hallituksen esityksen postilain uudistamisen 2. vaiheesta. Vastalauseen allekirjoitti SDP:n lisäksi Vihreiden ja Vasemmistoliiton valiokunnan jäsenet. Asia siirtyy seuraavaksi eduskunnan suureen saliin käsiteltäväksi.


Lähde: SDP viestintä

Päivitetty 24.5.2017

Kansanedustajat vierailivat Oulun postikeskuksessa

 

Maanantaina 10.4. Oulun Postikeskukseen saapui vierailulle Oulun vaalipiirin kansanedustajat Katja Hänninen, Niilo Keränen, Hanna Sarkkinen, Tytti Tuppurainen ja Mirja Vehkaperä. Postin puolesta tilaisuuteen osallistuivat Oulun postikeskuksen tuotantopäällikkö Keijo Kurtti, Postin Pohjois-Suomen aluepäällikkö Tomi Huhtala, Oulu-Koillismaan alueen jakelupäällikkö Seppo Keisu ja henkilöstöpäällikkö Helena Timlin, sekä edunvalvonnan puolelta pääluottamusmies Antero Saukkonen ja työsuojeluvaltuutettu Jukka Tuohino.

Vierailun tarkoituksena oli käydä keskustelua vireillä olevan postilakiuudistuksen toisen vaiheen haasteista ja sen vaikutuksista Postin toimintaedellytyksiin. Maan hallituksen keskeinen tavoite postilain uudistuksessa on digitalisaation nosto ja normien purkaminen. Tähän hallitus pyrkii kirjeen kulkunopeuden hidastamisella ja kilpailua lisäämällä.

Tilaisuuden aluksi Keijo Kurtti ja Tomi Huhtala taustoittivat Pohjois-Suomen tuotannon ja jakelun nykytilaa. Oulun postikeskus tuottaa lajiteltuja kirjeitä noin 95 miljoonaa ja lajiteltuja paketteja noin  5,5 miljoonaa kappaletta vuodessa. Henkilöstöä on yhteensä 188. Oulun postikeskuksen tiloissa on tuotannon lisäksi logistiikan ja jakelun toimintoja sekä postin aluehallinto. Jakelun puolella toimintaympäristö käsittää koko Pohjois-Suomen, mikä on 48 % koko Suomen pinta-alasta. Koko Postin henkilöstö Pohjois-Suomessa on noin 1600.

Hallituksen postilakiesitys johtaa massairtisanomisiin

Työntekijäpuolen mukaan kulkunopeuden muutos ja jakelukertojen supistaminen johtaisi postilaisten massairtisanomisiin, mikä on ristiriidassa hallituksen työllistämistavoitteiden kanssa. Hajareittien jokavuotinen pakkokilpailutus lisäisi turhaa byrokratiaa eikä edistäisi normien purkamista. Lisäksi Posti joutuisi esityksen mukaan luovuttamaan kilpailijoilleen oman osoiterekisterinsä. Noin 84 000 suomalaista on syystä tai toisesta kieltänyt antamasta osoitetietojaan, mutta lakiesityksen mukaan Posti velvoitettaisiin luovuttamaan koko osoiterekisterinsä.  

- Osoiterekisterin lähes ilmainen luovutus kilpailijoille olisi Postin oman kilpailuvaltin luovuttamista, sekä tietoturvan suhteen vähintäänkin kyseenalaista, koska jokainen voi halutessaan perustaa postiyrityksen pelkällä ilmoituksella, kertoi Antero Saukkonen. Tästä työntekijäpuolta huolestuttaneesta tietoturvakysymyksestä Mirja Vehkaperä vakuutti, ettei tietoja ihan kenelle vaan luovuteta.

Postimäärät tulevat edelleen laskemaan tulevaisuudessa. Antero Saukkonen huomautti tähän, että postimäärien laskuun on Postilla reagoitu, ja henkilöstöä on vähennetty pitkin matkaa. Uudet palvelut on otettu henkilöstön keskuudessa innokkaasti vastaan, mutta lakiesityksen mahdollistava jakelupäivien harventaminen saattaisi vaaraan myös uusien palveluiden lisäämisen. Samoin lakiesityksessä oleva vuosittainen pakkokilpailutus hankaloittaisi uusien palveluiden tuottamista ja lisäisi henkilöstön keskuudessa epävarmuutta työn jatkuvuudesta. Jakelupäivien harventaminen johtaisi myös rajuihin henkilöstövähennyksiin. Helena Timlinin mukaan Pohjois-Suomen työntekijöiden keski-ikä on lähes 44 vuotta, ja irtisanomistilanteessa henkilöstön uudelleentyöllistyminen olisi vaikeaa. Henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä Pohjois-Suomessa.

Henkilöstötyytyväisyydessä parannettavaa

Katja Hänninen kysyi, kuinka henkilöstö on jaksanut jatkuvassa muutoksessa ja erilaisten uhkakuvien varjossa. Todettiin, että henkilöstötyytyväisyys on laskenut jyrkästi. Tilanteen korjaamiseksi Postin johto on jalkautunut toimipaikkoihin eri puolille maata. Timlinin mielestä henkilöstö on kuitenkin onnistunut säilyttämään motivaationsa. Ikävästä julkisuudesta huolimatta Posti on edelleen kiinnostava työnantaja ja työhakemuksia Postille tulee yli 20 000 vuosittain. Henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä. Jukka Tuohino mainitsi, että työturvallisuus ja työterveyshuolto ovat Postissa korkealla tasolla, ja ovat siten omalta osaltaan työssäjaksamisen tukena.

Tytti Tuppurainen oli iloinen, että perinteikkäälle yritykselle on palautettu sille kuuluva nimi, Posti. Hänen mielestään Postin lanseeraamat uudet palvelut ovat hyvä avaus, mutta samalla hän mietti, kuinka käytännössä onnistuu esimerkiksi jakelureitin jakamisen ja hoivatyön yhdistelmä. Antero Saukkonen vastasi, että reitit tullaan jatkossa suunnittelemaan tarjottavien lisäpalveluiden mukaan.

Hanna Sarkkinen oli kiinnostunut, kuinka Posti takaa työntekijöiden osaamisen uusien palveluiden hoitamisessa, erityisesti hoiva-alalla. Antero Saukkonen kertoi Postiopistosta, joka tarjoaa alan koulutusta aina tarpeen mukaan.

Kilpailijoiden virheet Postin piikkiin 

Tilaisuuden päätteeksi kansanedustajat tutustuivat Oulun postikeskukseen. Kierroksella nähtiin mm. koneellista paketti- ja kirjelajittelua. Lisäksi käytiin katsomassa postikeskukseen päätyneitä kilpailijoiden väärin jakamia lähetyksiä. Niitä kertyy Ouluun noin 300 kappaleen viikkovauhtia. Kirjeet voivat joutua odottamaan viikkokausia ennen kuin kilpailija käy ne noutamassa. Esimerkiksi viikolla 13 postikeskukseen oli kertynyt kahdeksan laatikkoa väärin lajiteltuja kirjeitä, joista vanhimmat olivat tulleet viikolla 8. Samalla todettiin, että postinsaajan on vaikeaa, ellei mahdotonta tietää, kuka lähetyksen on postilaatikkoon pudottanut.

Teksti ja kuvat: PAUn Oulun alueen osasto ry

Päivitetty 12.4.2017

 Tulostettava versio