PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
10.5.2022
PAUn työympäristövaliokunta teki jaksamisen edistämisen oppaan. Opas näki ensimmäisen kerran päivänvalon pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivillä Heimarissa maaliskuussa. Seinäjoen Talvipäivillä se tuotiin yleiseen esittelyyn kaikkien nähtäväksi sunnuntain työehtoklinikalla.
Opas on PAUn ikäohjelman julkaisuja liittokokouskaudelle 2021–2025. Oppaan tavoitteena on nostaa aihetta paremmin esille isoa muutosta läpi käyvällä alalla. Yhtenä tavoitteena on saada aihe ja siihen liittyvät kysymykset paremmin nostettua esille työpaikoilla. Tavoitteena on saada työntekijät ja työpaikat ymmärtämään, että jaksaminen ei ole itsestäänselvyys. Jaksamisen eteen pitää kaikkien tehdä töitä ja ymmärtää siihen liittyviä asioita. Toivottavasti tämä tärkeä aihe löytää paikkansa esim. liiton koulutustarjonnan sisällöissä.
Jaksamisen punaisena lankana on ymmärtää, että ihminen on kokonaisuus. Postin työ on fyysisesti kuormittavaa ja kun työn vaatimukset koko ajan kasvavat on jaksaminen kovilla. Perusjakelussa esityötä ja jakelua eriytetään. Olosuhteet luovat omat haasteensa. Talvella on lunta, jäätä ja kylmyyttä. Kesällä tuskastellaan kuumuuden kanssa toimitiloissa ja esim. autoissa. Kiire ja stressi luovat oman viitekehyksensä lähes kaikkiin alamme töihin. Ergonomian haasteet ovat arkipäivää monella postin työntekijällä. On kiertoliikkeitä, nostamisia, toistoja ja pahoja asentoja ym. Pienet virheasennot kenkien valinnassa tai apuvälineiden käytössä tai pikemminkin käyttämättömyydessä voivat maksaa isoa hintaa. Paha miina voi olla, jos taukojen hyödyntäminen ei ole ihan optimaalista tai sitten taukomahdollisuuksia ei ole oikeasti määritelty käytännössä. Työaikojen sopimattomuus, liiallinen työn määrä tai huono työn suunnittelu ovat myös monelle arkipäivää.
Fyysisen jaksamisen rinnalle on noussut henkisen jaksamisen haasteet. Psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta puhutaan paljon, mutta valitettavan harvoin pystytään asiaa oikeasti tablaamaan työpaikoilla. Esimiesten osaaminen ja kovat tuotantopaineet eivät yksinkertaisesti anna aina tilaa ja ymmärrystä henkisen puolen haasteista. Ihmisellä voi olla myös meneillään työssä tai yksityiselämässä vaikeitakin kriisejä, mitkä vaikuttavat henkilökohtaiseen jaksamiseen. Ellei ihminen ole kokonaisvaltaisesti tasapainossa, niin on suuri vaara kohdata kokonaisvaltaisia ongelmia. Tiukat aikaikkunat, resurssipula ja kiire tuovat painetta pannuun. Entäpä edunvalvoja, joka huomaa, että kyynisyyden myrkky alkaa liian usein vaikuttamaan omaan toimintakykyyn. Mikään ei enää maistu miltään ja mistään ei jaksa innostua. Oletteko joskus kuulleet puhuttavan kirkonmiehestä, kuka ei usko enää omaan asiaansa.
Sosiaalinen jaksaminen on ollut monella koetuksella viimeisten vuosien aikana. Työyksiköitä hajoaa, työkavereita lähtee Uuteen polkuun tai irtisanoutuu. Mikä on ollut ennen pysyvää ja turvallista, sitä ei enää ole. Itse muistan raskaana aikana vuoden 2019 tapahtumat. Horisontissa häämöttivät työtaisteluun johtaneet tapahtumat, työkavereita edunvalvontaorganisaatioista ja työpaikoilta lähti ympäriltä todella paljon pois. Omakin työpaikka oli oikeasti uhattuna ja heikkoina hetkinä tuli mietittyä miten tässä tulee käymään.
Ikä, elämäntilanne, elämänkokemus, vireystila, kriisit, terveys ja vaikkapa sosiaaliset suhteet tai niiden puute vaikuttavat kaikki jaksamiseen. Esimerkkejä jaksamisen erilaisesta kohtaamisesta löytyy paljon ihmisestä riippuen. Kiusatuksi joutuminen, omien lasten pärjääminen, hyväksytyksi tuleminen tai vaikkapa terveyden tai lähiomaisen terveyden menettäminen voivat johtaa jaksamisen menettämiseen. Esim. Ukrainan sotaan liittyvät pelkotilat voivat vaikuttaa jaksamiseen joillakin henkilöillä. Ihminen voi selviytyä vaikeissakin olosuhteissa ja toinen voi samoilla spekseillä olla aivan loppu jo varhaisessa vaiheessa. Esim. pitkällä pyöräreitillä talviolosuhteissa voi toinen suorittaa työpäivänsä aivan helposti ilman mitään ongelmia. Samaan aikaan toinen kokee itsensä aivan nääntyneeksi ja vaatimukset liian koviksi. Työaika ei riitä, sormet ovat jäässä, kengät kastuneet ja työmenetelmä on hankala. Itse koen oman jaksamiseni hallinnassa välillä suuriakin eroja.
Välillä vire on ihan tapissa ja pystyn tekemään ihan mitä vaan. Välillä ei sitten lähde yhtään mikään ja kaikki tuntuu kaaokselta ja vatsanpohjassa on ontto olo. Olen joskus miettinyt omia tekemisiäni ja tullut siihen tulokseen, että paketin vaan täytyy olla kokonaisvaltaisesti kunnossa, että pärjää.
Onko jaksaminen sitten hallittavissa, on hyvä kysymys. On paljon asioita, mihin itse voi vaikuttaa ja sitten on paljon sellaista mihin vaan pitää yrittää sopeutua. PAUn jaksamisen edistämisen oppaassa on nostettu esiin asioita, joilla voi edistää omaa jaksamistaan. Suosittelen jokaisen käyttämään näiden asioiden työstämiseen omia voimavarojaan ja resursseja. Jaksamisen haaste on hyvä jokaisen ottaa vastaan!
Marko Koivumäki
Postin työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutettu HKI POK Länsi
26.2.2018 - Mika Koskimäki