PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
10.3.2020
Viime lokakuussa pidetyllä Luottamusmieskurssilla harjoiteltiin kirjoittamista. Osanottajat kirjoittivat lyhyen kirjoituksen omasta työpäivästään, työelämästä. Tekstit kertovat karulla tavalla mille tasolle henkilöjohtaminen on Postissa mennyt. Kirjoittajien luvalla otan suoria lainauksia kirjoituksista.
”Tulin Postiin -95 töihin muutamaksi tunniksi. Siitä sitten tunnit ovat lisääntyneet, samoin työmäärä. Työpaikka oli silloin mukava. Sittemmin vuosien kuluessa Posti ei ole enää ollenkaan mukava paikka. Kaikenlainen tehostaminen on ollut avainsana kaikkeen työelämään, työtä lisää, palkkaus se polkee paikallaan. Tuntuu, että yrityksen korkein johto elää omaa elämäänsä norsunluutornissaan, irti siitä todellisuudesta mihin he ovat omilla toimillaan meidät postiorjat täällä ruohonjuuritasolla saattaneet.”
”Kello on yksi yöllä. Miksi olen taas hereillä? Miksi ihmeessä tänään on vasta keskiviikko? Johan tätä viikkoa on kestänyt vaikka kuinka kauan! Selaan kännykässä uutisia, kunnes kello soi. Taas olen nukkunut liian vähän. Taas harmittaa mennä töihin, mutta siellä tarvitaan joku tekemään se, mitä muut eivät halua tehdä. Jonkun pitää olla työntekijöiden puolella. Tänään tällä hetkellä se olen minä.”
”Kello 5.45 alkaa jokaviikkoinen savotta, kutsutaan sitä työviikoksi. Ennen oli kivaa, nyt lähinnä ahdistaa. Kuviot ovat selkeät ensimmäisen vartin, saa tehdä töitä toisen ammattilaisen kanssa. Kello 6 ryntää paikalle loppuporukka alkaa sähläys, epävarmuus ja epätietoisuus. Reitit muuttuvat, resepti kusee. Syy on kai meidän, ei sentään yksin minun. Me on koko ajan pienempi ryhmä. Yksi kerrallaan porukka häviää, kuka minnekin, toivottavasti parempaan. Kysymys vaivaa mieltä, missä meni pieleen, miksi ei saa tehdä työtään hyvin, sen jonka osaa, sen josta nauttii? Enää ei nauti, odottaa vaan, että työvuoroluetteloon laitettu aika täyttyy”.
Voin vakuuttaa, että useimmissa kirjoituksissa oli eri sävyyn ja eri sanavalinnoilla tämä sama tarina. Ennen työ oli sopivan kokoista, motivoivaa ja työn sai tehdä kunnolla ja huolellisesti, asiakasta palvellen. Oli todella surullista lukea ennen motivoituneiden työntekijöiden tällaisia kirjoituksia. Yksi kirjoittaja oli pahoillaan lähiesimiehensä irtisanomisesta. Johtaminen myös toimii, kun niin halutaan.
Edelleen Posti pysyy taloudellisesti pinnalla sen perustehtävällä, printin jakamisella. Venäjän ja muut uudet investoinnit eivät kanna tuotantoa, vaan päinvastoin.
Vuoden 2019 lopulla käytiin postialalla poikkeuksellisen kova työtaistelu, siitä kärsivät työntekijät ja yhtiö. Jo aiemmin Postin maine luotettavana viestin toimittajana on romahtanut. Nyt on mahdollisuus korjata, näissä esimerkkikirjoituksissakin näkyneet ongelmat henkilöstöjohtamisessa. On käsittämätöntä, että 2020-luvulla voi olla sellainen yritys, jossa työntekijät kokevat, että johto estää heitä tekemästä työnsä kunnolla, huolellisesti ja asiakasta palvellen. Ei sellaiseen voi olla varaa. Nyt on lakon aiheuttaman pölyn laskeuduttua aika korjata henkilöstöjohtaminen. On palattava siihen, että työntekijöiden asiantuntemukseen luotetaan työn järjestelyssä.
Juha Jaatinen
koulutus- ja järjestötoimitsija
25.4.2023 - Juha Pöyry