PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
14.8.2023
Elinkeinoelämän rahoitettua sen tavoitteita myötäileviä ehdokkaita oli odotettavissa, että toiveena oli porvarillinen hallituspohja ja elinkeinoelämää miellyttävä hallitusohjelma.
Eduskuntavaalien tulos mahdollistikin porvarillisen hallituksen muodostamisen kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien voimin.
Hallitusohjelmaan elinkeinoelämä sai paljon omia tavoitteitaan. Tässä jutussa käydään läpi Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa siitä näkökulmasta mitä se tarkoittaa palkansaajille.
Hallitusohjelman mukaan vuonna 2023 uudistetaan omistajapolitiikkaa ohjaava periaatepäätös, arvioidaan yritysten intressin luonne ja kuinka paljon valtio niistä omistaa. Eihän tämä paljoa sano, mutta synkkiä pilviä nousee postin työntekijän taivaalle, mikäli vähääkään mennään kokoomuksen markkina- ja kilpailupoliittisen ohjelman mukaan. Ennen eduskuntavaaleja ohjelmassa linjattiin, että Posti pilkotaan siten, että erillinen yhtiö vastaa postin lajittelusta, keräämisestä ja jakelusta, mahdollisesti ostopalveluna. Toinen yhtiö vastaisi paketti- ja rahtilogistiikasta. Tämä viimeksi mainittu voitaisiin myydä jollakin aikataululla.
Suora lainaus hallitusohjelmasta: ”Hallitus valmistelee seuraavat työrauhaa parantavat esitykset niin, että ne annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2023:
Pohjoismaisen käytännön mukaisesti poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.
Hallitus muuttaa lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.
Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.”
Tätä voi kommentoida monesta kulmasta. Ihan pinnalta huomaa mielenkiintoisen viittauksen pohjoismaiseen mallin. Hallituksen ajatus on ns. rusinat pullasta, ts. otetaan jonkun maan käytännöstä se, mikä itseä miellyttää. Kuitenkin jos nyt puhutaan vaikka ”Ruotsin mallista”, niin kaikista olennaisin osuus siitä puuttuu. Sen nimi on ”luottamus”. Elinkeinoelämä on tehnyt kaikkensa viime vuosina luottamuksen nakertamiseksi. Tämän kaltaiset hallituksen hankkeet jatkavat samalla linjalla.
Esityksessä halutaan yksittäiselle työntekijälle 200 euron sakko. Lakkoon osallistuu usein paljonkin työntekijöitä. Saattaa sakon langettamisessa olla käytännön vaikeuksia, oikeusistuimet menevät helposti tukkoon.
Poliittisia- ja tukilakkoja haluttaan rajoittaa. Poliittinen lakko kohdistuu poliittisiin päättäjiin, ei työehtosopimukseen.
Näihin molempiin liittyy sama ongelma, kuin edelliseen: kuka tai ketkä tämän sakon joutuisivat maksamaan? Mikä on oikeusistuimien kyky käsitellä näitä?
Miten tulkitaan tukilakkojen kohtuullisuus? Kuka ja missä se arvioidaan. Kaiken päälle on hyvin mahdollista, että tämän kaltainen lakkoilun rajoittaminen on kansainvälisen työjärjestön, ILO:n sopimusten vastaista.
Suoraan sanoen vaikuttaa siltä, että hallituksella ja sen taustavaikuttajilla on ollut näissä ohjelmakirjauksissa enemmän intoa, kuin järkeä.
Hallitus suunnittelee työntekijän irtisanomiskynnyksen madaltamista asiallisesta ja painavasta syystä, pelkkään asialliseen syyhyn. Tämä perustuu siihen yrittäjäjärjestön harhaluuloon, että Suomessa olisi erityisen vaikeaa päästä eroon työntekijöistä. Kirjaus tästä potkulaiksi kutsutusta lainmuutoksesta on tilaustyö.
Mitä tässä tapauksessa asiallinen peruste tarkoittaa? Asiallinen peruste tarkoittaa eri asioita eri henkilöille. On mahdollista, että työntekijät entistä enemmän joutuvat mielivallan kohteeksi. On hyvinkin mahdollista, että irtisanomiskynnys madaltuu, mutta lopulliset ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti oikeusistuimissa.
Hallitus esittää yhteensä kahtatoista erilaista heikennystä työttömyysturvaan, en käy niitä kaikkia tässä läpi, kirjoitan työttömyysturvan porrastamisesta ja sovitellun työttömyysetuuden 300 euron suojaosan poistamisesta.
Esimerkki ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen vaikutuksesta:
Palkka ennen työttömyyttä on 2000 euroa. Aluksi ansiopäiväraha on 1300 euroa/kk, kahden kuukauden jälkeen 1040 euroa/kk ja 8 kk jälkeen 975 euroa/kk.
Kuten esimerkistä huomaa, ei porrastamatonkaan ansioturva mikään suuri ole ja porrastus on jyrkkä. Hyvin todennäköisisesti ansioturvan saaja joutuu hakemaan Kelan toimeentulotukea viimeistään kahdeksan kuukauden leikkurin jälkeen.
Hallitus siis suunnittelee kurittavansa työttömiä. Tämä perustuu sen kaltaiseen ihmiskuvaan, että työttömät ovat laiskoja, jotka ansaitsevat kuritusta mennäkseen töihin.
Muutenkin tämän hallituksen ajattelu perustuu siihen, että heikkoja ”kannustetaan” leikkauksin ja hyvinvoivia veronalennuksin.
Tässä jutussa kerrottujen lisäksi hallituksen ohjelmasta löytyy useita tavallisia ihmisiä kurittavia päätöksiä, kuten asumistuen leikkaus ja aikuiskoulutustuen poisto.
Olisi peräti merkillistä, jos palkansaajat kaikista keskusjärjestöistä hyväksyisivät nämä toimet kakistelematta.
Syksyllä tuskin enää ämpäreitten jako torilla riittää.
Juha Jaatinen
Koulutus- ja järjestötoimitsija
6.8.2018 -