PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Sipilän hallituksen syntilista on pitkä ja raskas. Irtisanomisen helpottaminen oli ammattiliitoille viimeinen pisara.
Hallituksen tuorein esitys on irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä niin, että potkuja voisi jaella käytännössä täysin mielivaltaisesti. PAU toimii yhdessä muiden SAK:laisten liittojen sekä muun muassa OAJ:n, Pron ja Tehyn kanssa tätä esitystä vastaan. Tarkemmin toimista ei ole vielä tiedotettu.
Pisteeseen, jossa monet ammattiliitot ovat ilmoittaneet hallituksenvastaisista toimista, ei ole päädytty hetkessä eikä sattumalta. Sipilän hallitus on leikannut ahkerasti pienituloisilta ja heikentänyt palkansaajien asemaa johdonmukaisesti koko kautensa ajan.
Ennen irtisanomisten helpottamista kehysriihessä esitettiin alle 30-vuotiaiden perusteettomien määräaikaisuuksien sallimista. Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli puolestaan leikkasi 150 000 ihmisen työttömyysetuuksia. Esitys aktiivimalli kakkosesta on menossa eduskunnalle vielä tänä syksynä.
Sipilän hallitusohjelmaa arvosteltiin epätasa-arvoiseksi ja perustuslain vastaiseksi jo tuoreeltaan vuonna 2015. Leikkauslistalle päätyivät heti muun muassa päivähoito-oikeus, ansiosidonnainen ja työttömyysturva.
Seuraavaksi hallitus siirtyi valmistelemaan ”yhteiskuntasopimusta” eli kilpailukykysopimusta. Kikylle vaihtoehtona se esitti työehtoja rajusti leikkaavat pakkolait, joiden perustuslainmukaisuus jäi epäselväksi.
Pakkolakeihin kuului muun muassa vuosiloman lyhentäminen, sairausloman palkan leikkaaminen ja karenssipäivien lisääminen, arkipyhistä luopuminen, työajan pidentäminen ja lomarahojen leikkaus.
Keväällä 2016 hallitus kiristi vuorotteluvapaan ehtoja, lyhensi sen kestoa puolella ja poisti mahdollisuuden jaksottamiseen.
Hallitus leikkasi myös vanhempainpäivärahoja. Sairausajan vuosilomista leikkaaminen on parhaillaan EU-tuomioistuimen tutkittavana, päätös asiasta tulee ensi vuonna.
Vuosilomalain muutos vähensi lomakertymiä myös vanhempainvapaiden ajalta massiivisesti. Muutoksen jälkeen vuosilomaa kertyy vanhempainvapailta enintään puolen vuoden ajalta.
Hallitus yrittää lisätä paikallista sopimista ja ohittaa työehtosopimukset. Keksitään työnäytepalvelu, eli työtön päivärahalla töihin neljäksi kuukaudeksi palkatta, ilman työsuhdetta.
Kesällä 2016 solmitussa kikyssä julkisten alojen työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosentilla ja vuosittainen työaika pitenee palkattomasti 24 tunnilla. Hallitus siirtää työnantajamaksuja palkansaajille.
Työttömyysturvan lisäleikkaukset ja pakkolait perutaan vastineena kikystä, mutta ennen kikyä sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan keväällä 2017. Ansiosidonnaisen kesto lyhenee, määrä pienenee ja omavastuupäiviä tulee lisää.
Työsopimuslakiin tulee palkansaajan asemaa heikentäviä uudistuksia. Työnantaja voi jatkossa palkata pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseksi ilman syytä jopa vuodeksi. Koeaika pitenee neljästä kuuteen ja takaisinottovelvollisuus lyhenee yhdeksästä neljään kuukauteen irtisanomisten yhteydessä.
Vuonna 2017 myös koulutuksesta leikataan valtavasti, kun aikuiskoulutustuen kesto lyhenee neljällä kuukaudella ja perusosa pienenee 15 prosentilla. Hallitus yrittää myös muuttaa tuen kokonaan lainaksi.
Hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa, mikä näkyy sekä opetuksessa että aloituspaikkojen määrässä. Asiaa tuntevat kriitikot kuvaavat toimea muun muassa ”vaaralliseksi ihmiskokeeksi”.
Työttömiä kuritetaan edelleen. Työttömyyspäivärahan enimmäisaika lyhenee 400 päivään ja alle kolmen vuoden työhistorialla 300 päivään.
Hallitus leikkaa miltei kaikkia Kelan etuuksia: lapsilisiä, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, ansiopäivärahan perusosaa, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja, kansaneläkettä ja takuueläkettä.
Sipilän hallitus on kolmessa vuodessa ehtinyt leikata lapsilta, perheiltä, vanhuksilta, opiskelijoilta, työttömiltä ja työntekijöiltä ennätysmäisesti. Sosiaali- ja terveysalan Soste-järjestön selvityksen mukaan leikkaukset kurittivat pahiten pienituloisia lapsiperheitä, työttömiä ja opiskelijoita.
Emilia Kukkala