Työsuojelunäkökulmia #PainavaSyy - kokonaisuuteen

9.4.2024

Työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivillä maaliskuussa 2024 Aulangolla valtuutetut työstivät #PainavaSyy- asiakokonaisuudesta erilaisia työsuojelunäkökulmia. Kuten tiedämme, työmarkkinat ovat jumiutuneet todelliseen umpikujaan. Oikeistohallitus on ottanut hallitusohjelmaansa työnantajapuolen sinne lobbaamia tavoitteita, ja työntekijäpuoli on vastustanut näitä hallitusohjelman linjauksia, koska kokee että niissä ei ole kuultu työntekijäpuolen ääntä.

Hallitus, Suomen Yrittäjät ja EK kutsuvat hallitusohjelman linjauksia uudistuksiksi ja työntekijäpuoli nimittää niitä heikennyksiksi. Hallituksen mukaan toimilla pureudutaan Suomen valtion velkakurimuksen katkaisemiseen ja työllisyyden lisäämiseen. Työntekijäjärjestöt ja oppositiopuolueet pitävät hallituksen toimenpiteitä enemmän ideologisina, eivätkä näe niillä samoja vaikutuksia työllisyyteen ja valtion velan takaisinmaksuun. Hallituksen toimilla koetaan olevan merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin. Ihmisiä patistetaan kaikin tavoin kokoaikatyöhön riippumatta siitä, onko kokoaikaista työtä tarjolla tai mahdollista tehdä. Edellä mainitussa ongelmassa kun on vielä haasteita riippuen alasta, paikkakunnasta, työkyvystä, koulutustasosta, perheen tarpeista ym.

Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus vaikuttaa monella tavalla työntekijöihin. Töihin tullaan sairaana ja samalla voidaan tartuttaa myös muita. Epätasa-arvoa kokevat etenkin lapsiperheet ja naisvaltaiset alat. Sairaslomat tulevat pitenemään, koska omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin. Kannattaa olla siis pidempään sairaslomalla, koska omavastuu maksaa. Työilmapiiri varmasti heikentyy, koska kytätään, kuka tulee töihin ja kuka ei. Joku voi myös miettiä ”Olenko riittävän sairas, että jäisin sairaslomalle”? Työturvallisuus voi myös vaarantua, jos on sairaana töissä.

Työntekijän irtisanomiseen riittävä ”asiallinen syy” vaikuttaa monella tavalla. Irtisanomisella uhkailua, kiusaamista sekä pärstäkertoimella irtisanomista voi esiintyä. Ei uskalleta nostaa epäkohtia esille, koska pelätään irtisanomista. Siitä voi tulla vallan käytön väline. Edellä mainituilla asioilla voi olla myös terveysvaikutuksia. Jos henkilöperusteisen irtisanomisen jälkeen määrätään karenssi, voivat sekä taloudelliset että terveydelliset seuraukset olla pitkäaikaisia.

Vuoden määräaikainen työsopimus ilman erityistä perustetta mahdollistaa määräaikaisuuksien ketjuttamisen, jota voidaan käyttää kiristämiseen. Ei uskalleta nostaa epäkohtia esille, että työt jatkuisivat.  Negatiiviset vaikutukset heijastuvat vuosiloman kertymiseen: lomakertymä ei välttämättä nouse 2,5 päivään, jos määräaikaisuuksien välissä on katkoksia. Lomat voidaan maksaa myös ulos ja tällä on vaikutusta työssä jaksamiseen.

Määräaikaisesta työstä ei lähtökohtaisesti voi irtisanoutua, ellei siitä ole sovittu. Ei ole mahdollista irtautua huonosta työstä tai ole mahdollista ottaa vastaan vakituista työtä, jos määräaikaisuus on kesken.

Työehtosopimuksesta ja työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä. Tavallinen tallaaja ei ymmärrä kiemuroita ja voidaan tehdä todella huonoja diilejä. Eettisesti toimivassa yrityksessä homma voi toimia, mutta muissa voidaan vetää työntekijöiden jaksaminen hyvin tiukalle. Oletettavasti erilaiset työelämän riitatilanteet tulevat lisääntymään. Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia. Etenkin naisvaltaisilla aloilla jaksaminen ja mahdollisuus nousta palkkakuopasta heikkenee.  

Heikennykset työttömyysturvaan ja sosiaalisiin etuihin vaikuttavat monella tavalla työntekijöihin. Etenkin lapsiperheet ja naisvaltaiset alat, ikääntyneet, osittain työkykyään menettäneet ja työttömät tulevat näistä kärsimään eniten. Syrjäytyminen, häpeän tunne ja köyhyyteen ajautuminen tulevat jättämään jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan. Leikkaukset asumistukiin pakottavat miettimään asumiseen liittyviä asioita uudelleen ja jopa hakeutumaan halvempiin asumismuotoihin muille paikkakunnille.

Vuorotteluvapaan poistumista, sitä että palkkatuettu työ ei kerrytä enää työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa, sitä että ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan, ainakin minun on vaikea ymmärtää millään mittarilla.

Työsuojelun näkökulmasta tiivistettynä pelkään työturvallisuuden jäävän monessa asiassa ja monella alalla taka-alalle. Ihmiset joutuvat tinkimään työturvallisuudesta rimpuillessaan jaksamisen rajoilla, jotta saavat kirittyä kiinni leikkausten myötä kadonneita euroja. Hallitusohjelma on sillä tavalla epäreilu, että se suosii niitä, joilla menee jo hyvin. Kaikista heikoimmassa asemassa olevat ovat maksumiehinä näissäkin talkoissa. Vuoden 2024 Suomessa tehdään todella kovaa oikeistopolitiikkaa. Valtion velan kustannuksella on perusteltu päätöksiä, joita ei ole tässä mittakaavassa ennen nähty. Tätähän kansa on vaaleissa halunnut – vai onko?

Marko Koivumäki
Postin työsuojeluvaltuutettu