PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Työsuojeluvaltuutettu, SAK:n edustajiston jäsen Filip Djordjevic muistutti riskeistä, joihin viranomaisviestinnän digitalisointi voi johtaa.
Hallitus esittää lakia, joka ohjaisi kaiken paperisen viranomaispostin automaattisesti Suomi.fi-digiviestilaatikkoon - ilman henkilön suostumusta vuodesta 2026 alkaen. Muutos koskisi 2,2 miljoonaa ihmistä digitaidoista riippumatta. Tämä on herättänyt huolta oikeusturvasta, tietoturvasta ja viestien perillemenosta. PAUn liittovaltuusto on jo aiemmin tuonut esille, että vaikka digiosaaminen olisi tällä hetkellä riittävä, voi se ajan saatossa heikentyä iän, sairauden tai tapaturman vuoksi.
- Maan hallitus ei ole ottanut huomioon Suomi.fi-lainmuutokseen liittyviä ongelmia eikä sen mahdollisia seurauksia. Tosiasia myös on, että lainmuutos johtaisi taas valtaviin irtisanomisiin Postissa, mikä alkaa olla jo huoltovarmuuskriittisyydenkin kannalta merkittävä riski, erityisesti kriisitilanteita ajatellen. Ei ole lainkaan yksiselitteistä saada osaavaa postityövoimaa takaisin palvelukseen nopealla aikataululla pakottavista lainmääräyksistä huolimatta, Djordjevic korosti.
Lue Filip Djordjevicin koko puhe:
Viranomaispostia ei saa pakottaa digitaaliseksi.
Suomen hallitus suunnittelee lainmuutosta, joka tavoittelee kaiken paperisen viranomaispostin siirtämistä Suomi.fi digiviestilaatikkoon - ilman henkilön suostumusta. Kutsun tätä tässä yhteydessä Suomi.fi lainmuutokseksi.
Tällä hetkellä ihmisen kirjautuessa viranomaisten nettisivuille (esim. Vero, Kela. Suomi.fi, Poliisi yms.), ponnahtaa ensin ilmoitus Suomi.fi digiviestilaatikon käyttöönotosta ja erillisestä suostumuksesta, josta voi vielä kieltäytyä.
Nyt hallitus esittää, että 1.1.2026 alkaen kaikki viranomaisviestit ohjataan automaattisesti Suomi.fi-viestilaatikkoon, kun henkilö kirjautuu vahvasti tunnistautuneena viranomaisen verkkopalveluun. Tämä tapahtuisi ilman erillistä suostumusta.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan tämä lainmuutos tulisi koskemaan peräti 2,2 miljoonaa kansalaista, riippumatta ihmisten digitaidon osaamisesta.
PAUn liittovaltuusto on huomauttanut, että ihmisten digiosaaminen voi heikentyä ajan saatossa iän, sairauden tai tapaturman vuoksi, vaikka digiosaamistaito olisi tällä hetkellä riittävä.
Yhtä tärkeäksi nousee myös tietoturvariski ja kyberhyökkäysriskin kohonnut uhka.
Lausuntokierroksella monet tahot ovat kohteliaasti vastanneet lähtökohtaisesti kannattavansa Suomi.fi lainmuutosta digitalisaation edistyksen nimissä, mutta samalla ne ovat antaneet painavia huomautuksia oikeusturvan toteutuksesta, tietoturvariskeistä sekä tiedonsaannin perille asti varmistamisesta. Esimerkkejä huomautuksen antajista ovat: Suomen Asianajajat, Ruokavirasto, Eläkeläisliitto, Helsingin yliopisto, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Muistiliitto, Ihmisoikeuskeskus, Kilpailu ja Kuluttajavirasto, Väylävirasto, Suomen Ympäristökeskus, Tulli ja Suomen Puolustusvoimat.
Suomen hallitus perustelee Suomi.fi lakimuutoksen tarpeellisuutta postinjakelun epävarmuudella sekä kustannussäästöillä. Lainmuutoksella halutaan siis maksimaalisesti ajaa kirjepostia alas.
On totta, että postinjakelu on mennyt epävarmemmaksi, mutta syy ei ole ensisijaisesti Postissa, vaan enimmäkseen kilpailevissa jakeluyrityksissä, joissa jakeluvirheitä tapahtuu runsaasti, mutta kaikki virheet menevät silti Postin syyksi.
Monille tulee edelleen yllätyksenä, että esimerkiksi verottaja ei käytä pääkaupunkiseudulla Postia lähes lainkaan, vaan pääasiassa kilpailevaa jakeluyritystä, jonka laatu on myös sen mukaista. En silti millään tavoin kritisoi kilpailevien jakeluyrityksien työntekijöitä, joille ei anneta minkäänlaista kunnollista perehdytystä jakelutyöhön. Se on väärin.
Maan hallitus ei ole ottanut huomioon Suomi.fi-lainmuutokseen liittyviä ongelmia eikä sen mahdollisia seurauksia.
Tosiasia on, että lainmuutos johtaisi taas valtaviin irtisanomisiin Postissa, mikä alkaa olla jo huoltovarmuuskriittisyydenkin kannalta merkittävä riski, erityisesti kriisitilanteita ajatellen. Ei ole lainkaan yksiselitteistä saada osaavaa postityövoimaa takaisin palvelukseen nopealla aikataululla pakottavista lainmääräyksistä huolimatta.
Sähköpostit, viranomaisportaalit ja muut digipalvelut toimivat vain, jos verkkoyhteydet ja palvelimet ovat kunnossa. Pahimmissa kriisitilanteissa ei voida sadan prosentin varmuudella varmistua edes starlink- nettiyhteyksien toimivuudesta. Hallituksen esityksessä ei ole siis edelleenkään huomioitu häiriöttömän postinkulun merkitystä kriisitilanteissa ja kyberhyökkäyksissä.
Suomen hallituksen ei pitäisi lainsäädännöllään pakottaa viranomaiskirjeitä digitaaliseksi. Sen pitäisi huolehtia myös postaalisen tiedonkulun toimivuudesta. Erityiseesti huoltovarmuuskriittisyyden vuoksi, mutta rauhan aikana myös puutteellisten digitaitojen vuoksi.