PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Työvoiman hyväksikäyttö on vakava ja rakenteellinen ilmiö, johon on oltava resursseja puuttua rikosoikeudellisin keinoin. Kyse ei ole pelkästä työriidasta: Hyväksikäyttö on rikos, ja sitä on käsiteltävä sellaisena. Tiistaina 7.10. vietetään kansainvälistä Kunnon työn päivää.
Reilu työ -verkosto pitää myönteisenä, että hallitus on esittänyt kiskonnan ja törkeän kiskonnan kriminalisointia työelämässä.
”Näiden rikosnimikkeiden avulla voidaan puuttua myös sellaisiin tapauksiin, joissa syrjintäelementtiä ei voida osoittaa, mutta työntekijä on silti joutunut vakavan hyväksikäytön kohteeksi”, sanoo ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Nimikkeestä riippumatta uhrien tukipalvelut ovat ratkaisevassa roolissa. Jokaisella hyväksikäytön uhrilla tulee olla mahdollisuus hakea apua sekä saada oikeudellista neuvontaa, tukea ja korvauksia, myös maksamattomien palkkojen osalta.
”Tukipalveluiden saavutettavuus ei saa jäädä teoriaksi”, sanoo erikoissuunnittelija Anniina Jokinen Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista HEUNIsta.
Järjestöjen, ammattiliittojen ja muiden toimijoiden työ on välttämätöntä, jotta uhrit saavat oikeutta ja voivat päästä irti hyväksikäytön kierteestä. Siksi järjestöjen rahoituksen leikkaukset voivat vaarantaa tavoittavan työn ja uhrien auttamisen matalan kynnyksen palveluissa.
Ulkomaalaislain kiristykset voivat entisestään vaikeuttaa työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa. On olemassa riski, että kiristyneet ehdot pakottavat henkilöt jäämään hyväksikäytön kohteeksi, jos he haluavat pysyä Suomessa.
”Muutokset voivat nostaa kynnystä ilmoittaa kohdatusta hyväksikäytöstä viranomaisille ja johtaa siihen, että vakavatkin tapaukset jäävät piiloon”, sanoo asiantuntija Shenäh Räzabi Suomen Pakolaisavusta.
Hyväksikäytön torjunnassa on varmistettava, että uhrien oikeudet ja tukipalvelut toteutuvat aidosti, riippumatta heidän taustastaan, kansalaisuudestaan tai oleskeluluvastaan. On tärkeää, että viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja että tuki- ja neuvontapalvelut ovat helposti saavutettavissa kaikille uhreille.
“Työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi tarvitaan ketjun kaikkia osia: viranomaisten ja järjestöjen työ uhrien auttamisessa ja ilmitulon edistämisessä on turvattava. Se tapahtuu osoittamalla niille tarvittavat resurssit ja toimivaltuudet. Lisäksi on varmistettava mekanismit, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteistyön hyväksikäyttöä torjuvien toimijoiden kesken”, sanoo erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä. Näin voidaan edistää oikeudenmukaista työelämää ja ehkäistä hyväksikäyttöä tehokkaasti.
Lisätietoa:
Ylitarkastaja Katja-Pia Jenu, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, 029 501 6258, katja-pia.jenu@avi.fi
Erikoissuunnittelija Anniina Jokinen, HEUNI, 050 351 7044, anniina.jokinen@om.fi
Asiantuntija, Shenäh Räzabi, Suomen Pakolaisapu, 044 742 9207, shenah.razabi@pakolaisapu.fi
Koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila, Rikosuhripäivystys, 040 630 9669, pia.marttila@riku.fi
Reilu työ -verkosto perustettiin Rikosuhripäivystyksen ja SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan toimesta vuonna 2016 kehittämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi. Reilu työ -verkostoon kuuluu laajasti eri viranomaisia ja järjestöjä. Reilu työ -verkostoon kuuluvat: Rikosuhripäivystys, SAK, Palvelualojen ammattiliitto, Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, SuPer, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Maahanmuuttovirasto, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Oulun poliisilaitokset, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Tasa-arvovaltuutettu, Monika-Naiset liitto ry, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), Pakolaisneuvonta ry, Kotimajoituksen tuki ry, Vailla vakinaista asuntoa ry, Suomen Pakolaisapu ry, Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos.