PAU viestii ja uutisoi aktiivisesti
ajankohtaisista asioista.
Seuraa liiton viestintää.
Posti käynnisti eilen yt-neuvottelut perusjakelussa useilla eri alueilla ja paikkakunnilla. Posti tavoittelee erityisesti jakajien osa-aikaistamista, osa-aikaisten tuntien vähentämistä ja joillakin alueilla myös jakajien irtisanomisia. Posti jatkaa toimillaan taas kerran onnetonta henkilöstöpolitiikkaa, jolla on merkittävä vaikutus työntekijöiden toimeentuloon, vaihtuvuuteen ja jakelun laatuun.
Perusjakelun yt-neuvotteluja käydään osassa Keski-Suomea, Pohjanmaata, Päijät-Hämettä, Hämeenlinnan ympäristöä, Kymenlaaksoa, Etelä-Karjalaa, Vantaata, Klaukkalaa ja Itä-Helsinkiä. Tarkat tiedot neuvottelujen kohderyhmistä ja mahdollisista henkilöstövaikutuksista saat pääluottamusmieheltä.
Suurin ongelma muutoksissa on osa-aikatyön voimakas lisääntyminen matalapalkka-alalla. Osa-aikatyö ei elätä ja tämä johtaa siihen, että työntekijöiden vaihtuvuus lisääntyy jatkuvasti.
Posti on ollut jo vuosia paljon julkisuudessa jakeluongelmien osalta. Yksi ongelma on jakelun hitaus. Posti kulkee nykyään huomattavasti hitaammin, jonka toki myös nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa. Toinen ongelma on jakeluvirheet. Nämä ongelmat vaikeuttavat monen postia tarvitsevan arkea. Osa-aikaisuudesta johtuva vaihtuvuus ja vaihtuvuudesta johtuva vuokratyön sekä alihankinnan määrän lisääminen lisää jakeluongelmia.
Osa-aikaistaminen on selkeä valinta Postilta. Tähän mennään, kun harvennetaan jakelupäiviä. Vaihtoehtona olisi jakaa eri alueet eri päivinä, jolloin jakaja olisi kokoaikainen, mutta jaettava alue muuttuisi. Postinjakajia olisi tällöin vähemmän, mutta kokoaikainen työ elättäisi ja pitäisi jakelun laadun parempana.
Posti myös tietää osa-aikaistusten lisäävän vaihtuvuutta. Tämä on yksi tapa lisätä vuokratyötä ja alihankintaa, jota kautta saadaan alan halvempi ja heikompi työehtosopimus käyttöön.
Osa-aikaistaminen on monesti kohdistettu vanhimpiin, lähellä eläkeikää oleviin jakajiin. Heillä kymmenien vuosien fyysinen työ on usein aiheuttanut terveydellisiä ongelmia, jotka näkyvät sairaspoissaoloina. Osa-aikaistamalla heitä, Posti hakee säästöjä varsin moraalittomalla tavalla.
Keräsimme tähän muutamia yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia osa-aikaistamisista. Kirjautumalla jäsensivuille löydät myös kaksi opasta osa-aikaisille. Oppaat löytyvät kohdasta Edunvalvonta > Materiaalit > Oppaat.
Mitä on osa-aikatyö?
Osa-aikatyöksi kutsutaan työtä, jossa työntekijän työaika on lyhyempi kuin kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. Työsuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan yksipuolisella päätöksellä.
Mitä osa-aikaistaminen tarkoittaa?
Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi työsopimuslaissa tarkoitetulla irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen. Osa-aikaistamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, eli silloin, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä työntekijälle voida enää tarjota kokoaikaista työtä.
Miten ja milloin työnantaja ilmoittaa osa-aikaistamisesta?
Työnantaja ilmoittaa osa-aikaistamisista yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen.
Voiko työntekijä kieltäytyä osa-aikaistamisesta?
Ei voi. Työnantaja voi suorittaa osa-aikaistamisen yksipuolisesti, joten työntekijän suostumusta ei tarvita.
Kuka tekee työt, kun työntekijöitä osa-aikaistetaan?
Se on työnantajan huoli. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijöitä on riittävästi suhteessa työn määrään.
Työntekijät tekevät työt työsopimuksessa olevan ja työvuoroluetteloon etukäteen merkityn työajan puitteissa normaalijoutuisuudella kaikki tauot pitäen. Ylitöiden tekeminen perustuu lain mukaan aina vapaaehtoisuuteen. Sovittaessa ylityöstä, aloitteen on tultava työnantajalta, johon työntekijä voi suostua.
Onko osa-aikaisen työntekijän tehtävä lisätöitä?
Työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvoite. Ennen kuin työnantaja voi palkata uuden työntekijän tai tarjota määräaikaiselle työntekijälle jatkoa, tulee osa-aikaiselle työntekijälle tarjota lisätyötä. Lisätyön tarjoamisvelvoite koskee sellaista työtä, jota osa-aikainen työntekijä voi oman työnsä lisäksi tehdä.
Osa-aikaisella ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä lisätöitä. Lisätyö edellyttää aina työntekijän suostumusta. Poikkeuksena tästä on sopimus, jossa työntekijä on ilmoittanut suostuvansa lisätöihin.
Voiko työnantaja käyttää vuokratyövoimaa, vaikka omia työntekijöitä osa-aikaistetaan?
Työnantaja voi edelleen käyttää vuokratyöntekijöitä ja alihankintaa. Tämä on moraalitonta ja huonoa henkilöstöpolitiikkaa, vaikka se ei ole laitonta tai työehtosopimuksen vastaista toimintaa.
Kenet voidaan osa-aikaistaa? Kuka päättää osa-aikaistettavat ja onko osa-aikaistuksissa noudatettava jotain järjestystä?
Työnantaja päättää osa-aikaistettavat. Osa-aikaistamisen osalta lainsäädäntö ja työehtosopimus eivät ota kantaa osa-aikaistamisjärjestykseen. Joskus Posti noudattaa osa-aikaistamisissa samaa työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä kuin mitä sovelletaan irtisanomisissa ja lomauttamisissa, mutta ei aina. Työnantaja ei tietenkään saa käyttää epäasiallisia perusteita päättäessään osa-aikaistettavista eli esimerkiksi sellainen tilanne, että kaikki vanhimmat työntekijät osa-aikaistetaan, olisi epäilyttävä perusteidensa osalta.
Peruste ei saa olla tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastainen tai syrjivin perustein valittu.
Minulla on useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Kuinka tulkitaan irtisanomisaikaa laskettaessa työsuhteen yhdenjaksoinen kesto?
Ennen toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta olleet määräaikaiset työsuhteet otetaan huomioon laskettaessa yhdenjaksoista työsuhdetta, jos työsuhteiden katko on alle 8 päivää.
Miten raskaana, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla olevia kohdellaan yt-neuvotteluissa?
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla (huom. ei koske osittaista hoitovapaata) olevat ovat mukana yt-neuvotteluiden piirissä, mutta heitä koskee ns. irtisanomissuoja vapaan aikana. Raskaana olevan osalta noudatetaan sääntöä, jonka mukaan raskaana olevan työntekijän irtisanomisen katsotaan johtuneen raskaudesta edellyttäen, että työnantaja on tietoinen raskaudesta. Muista siis kertoa raskaudestasi työnantajalle (ilmoitus on hyvä tehdä kirjallisesti).
Saako osa-aikaistettu henkilö soviteltua ansiopäivärahaa?
Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa, jos ansiopäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Tee ilmoittautuminen viimeistään ensimmäisenä päivänä, jolloin osa-aikatyösi alkaa. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti
Hae soviteltua ansiopäivärahaa. Täytä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus osa-aikatyön ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun.
Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen edellyttää, että henkilöllä on työnhaku TE-toimistossa voimassa myös työsuhteen aikana. Etuutta saadakseen henkilön on haettava kokoaikatyötä.
Soviteltua työttömyysturvaa voi saada, jos henkilöllä on työnantajan aloitteesta osa-aikatyö, jossa työtunteja on enintään 80 % kokoaikaisen työntekijän tunneista. Postityössä tämä tarkoittaa enintään 30,6 tuntia viikossa (38 t 15 min. työajasta).
Työpäiviä tai tuloja ei tarvitse tietää etukäteen. Riittää, että ilmoittaa työpäivät jälkikäteen. Palkka vaikuttaa työttömyysturvan määrään vasta sitten, kun se maksetaan henkilön tilille.
Ennen kuin ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa, on omavastuuaika. Kassa laskee hakemuksesta omavastuuaikaan kuuluvat päivät, joten hakemusta tehdessä niitä ei tarvitse huomioida erikseen, vaan päivärahaa haetaan myös omavastuuajalta.
Omavastuuaikaa voi kertyä viisi päivää kalenteriviikossa ja sen tulee täyttyä kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika on viisi täyttä työpäivää vastaava aika. Osa-aikatyötä tekevien kohdalla tämä merkitsee sitä, että omavastuuaika on yleensä pidempi kuin viisi työpäivää.
Huomion arvoista sovitellun päivärahan saajalle:
Jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä sovitellun päivärahan maksupäivänä, on hyvä huomioida se, että kaikki osa-aikatyön palkalliset ajat kuten vuosiloma, sairausloma, joustovapaa ovat työaikatarkastelussa huomioitavia aikoja, jotka otetaan huomioon kokonaistyöaikaa (max. 30,6 h/vk) laskettaessa.
Nämä voivat siis toisin sanoen aiheuttaa sen, että kokonaistyöaika ylittyy, jolloin hakemus hylätään eikä päivärahaa makseta. Työaikaa tarkastellaan kuitenkin koko sovittelujakson ajalta, jolloin yksittäisen viikon työajan ylittyminen ei tarkoita automaattisesti hylkäävää päätöstä. Viisasta on siis seurata koko sovittelujakson työaikaa, joka on kuukauden jaksolla enintään 131,58 tuntia.
Myös kiky-tunnit huomioidaan kokonaistyöajan laskennassa ja ne voivat aiheuttaa hakemuksen hylkäyksen ja päivärahan epäämisen. Osa-aikaistettujen, joilla viikkotunnit ovat lähellä 30 tuntia kannattaa keskustella esimiehen kanssa kiky-tuntien sijoittamisesta ja tiedustella voisiko ne sijoittaa sellaiselle tarkastelujaksolle, jolle on muutenkin tulossa lisätöitä ja soviteltuun päivärahaan oikeuttava työaika ylittyy joka tapauksessa.
HUOM! Päivärahan määrä ei pysy samana loputtomasti. Pääsääntöisesti päivärahan suuruus määritellään uudelleen enintään kerran vuodessa. Kun päiväraha määritellään uudelleen se tarkoittaa käytännössä sitä, että päivärahan määrä tulee putoamaan, koska päivärahan suuruus ei enää määrity entisen, kokoaikatyöstä saadun palkkatulon perusteella.
Vaikuttaako osa-aikaistaminen vuosiloman kertymiseen tai lomapalkkaan?
Vuosilomapäivien määrä säilyy entisellään, mutta kertymisperusteet voivat muuttua (14 pvä/kk / 35 h/kk töitä tai työssäolon veroista aikaa).
Pitkien lomien pidennyspäivät (9 pvä) edellyttävät täyden lomanmääräytymisvuoden. Vuosiloma-ajan palkanmaksu muuttuu kiinteästä kuukausipalkasta prosenttiperusteiseksi.
Viestinvälitys- ja logistiikka-alan sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen osalta tuntipalkkalaisen lomaraha on 50 % lomapalkasta.