Työtaisteluohjeet
 

PAUn työtaisteluohjeet on tarkoitettu tukemaan työtaistelutilanteen ohjausta ja tulkintoja. Ohjeet on tarkoitettu lakkotoimikuntien avuksi. Myöhemmin tekstissä työtaistelu – termin rinnalla käytetään myös termiä lakko.

Työtaistelusta päättäminen, laillisuus ja työsuhdeturva

Suomen perustuslain mukaan kansalaisille taataan yhdistymis- ja kokoontumisvapaus. Työehtosopimuksessa sovitun sopimuskauden jälkeen oltaessa sopimuksettomassa tilassa ovat työtaistelutoimet laillisia.

Lakosta ilmoitetaan lainmukaisten säännösten vaatimalla tavalla.

Työtaisteluun ryhtymisestä päättää sääntöjen mukaisesti liittovaltuusto tai liittohallitus. Mikäli liiton osasto suunnittelee paikallisen työtaistelun aloittamista, on osaston pyydettävä liittohallitukselta lupa toimenpiteelleen.

Työtaistelutoimenpide on laillinen silloin, kun se ei kohdistu liittoa sitovaan voimassaolevaan työehtosopimukseen. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaan irtisanomisperuste ei täyty silloin, kun työntekijä osallistuu työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen.

Kun ammattiliitto tai sen osastot tekevät päätöksen työtaistelutoimenpiteestä, laillisesta tai laittomasta, kantavat ne myös siitä vastuun. Kun työntekijä toimii järjestön päätöksen mukaisesti, työnantaja ei saa irtisanoa tämän työsopimusta.

Työtaistelun vaikutukset työsuhteessa

 Palkkasaatavat ja luontaisedut

Työntekijän osallistuminen lailliseen työtaisteluun ei oikeuta työnantajaa purkamaan tai irtisanomaan työsuhdetta.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta siltä lakon ajalta, jolloin työntekijä on kokonaan pois työtehtävistään.

Maksettavaksi erääntyneet työntekijän ansaitsemat palkat, päivärahat, matkakorvaukset ja muut työsuhdesaatavat työnantajan on maksettava myös työtaistelun aikana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Lakkopäiviltä ei työntekijällä ole oikeutta työnantajan kustantamiin luontaisetuihin ja työnantajan omistamiin työvälineisiin, kuten lounasseteleihin, työsuhdepuhelimiin, työsuhdeautoon ym., jollei toisin sovita. Työsuhdeasuntoa työntekijällä on oikeus käyttää myös lakon aikana, mutta työnantajalla on periaatteessa oikeus vaatia asuntoedusta korvausta lakon ajalta.

Vuosiloma

Lakon alkaminen ei keskeytä työntekijän jo aloittamaa vuosilomaa. Lomapalkka tulee maksaa lakon aikanakin normaaliin tapaan.

Jos lakko alkaa ennen lomaa, niin työntekijä ei jää työnantajan ilmoittamalle vuosilomalle lakon aikana. Tämä siitä huolimatta, että työnantaja on ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta ennen lakon alkamista. Työnantajan ilmoitus vuosiloman ajankohdasta on siis tällaisessa tapauksessa vaikutukseton. Työnantajan ennen lakkoa antama ilmoitus on kuitenkin sitova siltä osin kuin se koskee aikaa lakon päättymispäivän jälkeen.

Työstä poissaoloa lakon vuoksi ei lueta työssäolon veroiseksi ajaksi laskettaessa lomanmääräytymisvuodelta kertyvää vuosilomaa.

Lakon alkaminen ei keskeytä työntekijän aloittamaa vuosilomaa.  Lomaa ei voida työneuvoston kannan mukaan määrittää alkavaksi lakon aikana. 

- Jos lakko alkaa ennen sovittua vuosilomaa, on työntekijä lakossa ja loma siirtyy.

- Jos lakko ja ennalta ilmoitettu loma alkavat samana päivänä, työntekijä on vuosilomalla, sillä vuosiloma alkaa kello 00.00 ja lakko vasta tämän jälkeen eli työvuoron alkaessa.

Joustovapaalla olevalle työntekijälle sovelletaan samaa logiikkaa kuin vuosilomalla olevalle.

Sairausajan palkka

Kun työntekijä on sairastunut ennen lakon alkamista, hänelle on maksettava sairausajan palkkaa myös lakon ajalta ao. työehtosopimuksen mukaisesti. Työntekijän on syytä toimittaa työnantajalle välittömästi lääkärintodistukset ja tieto tervehtymisestään, vaikka liittyisikin lakkoon sairausajan päättyessä.

Jos työntekijä sairastuu ryhdyttyään lakkoon, hänelle ei oikeuskäytännön mukaan tarvitse maksaa sairausajan palkkaa lakkopäiviltä. Sen sijaan hänellä on oikeus sairausvakuutuksen päivärahaan, joka hänen on itse haettava KELAsta.

Osa-aikatyöntekijät, osa-aikaeläkeläiset

Lakon piiriin kuuluvilla osa-aikatyöntekijöillä, joille maksetaan normaalisti soviteltua päivärahaa, ei lakon aikana ole oikeutta päivärahaan. Työntekijä ei voi olla ns. ”osalakossa” eli osan aikaa lakossa ja osan työttömänä.

Osa-aikaeläkeläinen on eläkkeellä silloin kun hänellä ei ole työvuoroa ja työssä/lakossa työssäoloaikanaan.

Lakon tavoitteet

Työehtosopimuskierrokseen liittyvän lakon tavoite on painostaa työnantajapuolta suostumaan PAUn asettamiin vaatimuksiin. Painostustoimia voidaan toteuttaa ns. totaalilakolla tai rajatuilla työtaistelutoimilla.

Organisointi

Keskuslakkotoimikunta

Liittohallitus asettaa keskuslakkotoimikunnan. Keskuslakkotoimikunta organisoi työtaistelua ja toimii alueellisten lakkotoimikuntien tukena.

Keskuslakkotoimikunta päättää täsmennetyistä ohjeista, lakkorajoista sekä vastaa tiedottamisesta.

Alueelliset lakkotoimikunnat

Osasto, työyhteisö tai alueella vaikuttavat osastot muodostavat lakkotoimikunnan. Ohjeet lakkotoimikuntien muodostamisesta antaa keskuslakkotoimikunta.  Lakkotoimikunnan tehtäviä ovat mm:

• Johtaa alueen työtaistelutoimia.
• Vastaa järjestyksen säilymisestä kaikissa työtaistelun alaisissa työpaikoissa sekä lakkotoimikunnan järjestämissä tilaisuuksissa.
• Lakkotoimikunta tekee omaa toiminta-aluettaan koskevat päätökset ja pitää yhteyttä keskuslakkotoimikuntaan.
• Valitsee lakkovahdit ja antaa niille tarvittavat ohjeet sekä laatii lakkovahtien aikataulut.
• Vastaa tiedottamisesta omalla alueellaan jäsenistölle ja mediaan.
• Pitää lakkopäiväkirjaa, johon se kirjaa työtaistelua koskevat tapahtumat.
• Varaa lakkotoimikunnalle työtilat. Näistä kustannuksista vastaavat ko. osastot.
• Ilmoittaa keskuslakkotoimikunnalle lakkotoimikunnan yhteystiedot.

Kokoontumiset
 
Lakkotoimikuntien tulee järjestää alueellaan jäsentilaisuuksia tiedon välittämiseksi ja yhteishengen nostattamiseksi. Näistä kustannuksista vastaavat osastot.
 
Lakkovahdin tehtävät

• Lakkovahdeilla tulee olla lakkotoimikunnan antama lakkovahdin tunnus (huomioliivi, lakkovahtikortti tms.), jonka saa liiton toimistosta.
• Lakkovahtien on aina hyvä toimia pareittain.
• Lakkovahdin päätehtävä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta sekä selvittää lakon tavoitteet.
• Mikäli työpaikalle pyrkii vuokratyöntekijöitä, tulee heihin suhtautua asiallisesti ja kehottaa heitä poistumaan työpaikalta sekä selvittää lakon tavoitteet. Missään tapauksessa heihin ei saa kohdistaa mitään fyysisiä toimenpiteitä.
• Lakkovahdin tehtävä on jakaa tiedotusmateriaalia jäsenistölle ja lakon syytä tiedusteleville.
• Lakkovahdin tehtävä on merkitä muistiin rikkureiden nimet ja heidän suorittamat työtehtävät ja työssäoloaika sekä toimittaa näistä tiedot lakkotoimikunnalle.
• Ellei työnantajan kanssa erikseen sovita, ei lakkovahdilla ole oikeutta oleskella työpaikan sisäpuolella.
• Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä työpaikalla myös lakon aikana.
• Lakkovahti seuraa työnantajan toimenpiteitä. Jos työnantaja ryhtyy painostamaan työntekijöitä, tulee lakkovahdin viipymättä ilmoittaa tapauksista lakkotoimikunnalle.

Lakkorajat
 
Liittohallitus määrittelee lakkorajat, joita keskuslakkotoimikunta tarkentaa yksittäistapausten osalta.
 
Työtaistelun ulkopuolelle rajattu
                     
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat, labrat, ateriakuljetukset, päiväkoti- ja kouluruoat, yms. Varastopalvelut.                   
 
Suhtautuminen työnantajan vastatoimiin
 
Työsulku on työnantajan työtaistelutoimenpide. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantaja kieltää työn tekemisen ilmoitusajan jälkeen. Työnantajan toimeenpanema työsulku rinnastetaan työntekijän lakkoon ja se on näin lakkopäivärahaan oikeuttava.
 
Työttömyysturva
 
Kun työttömyys on alkanut ennen lakkoa, ei lakko vaikuta työttömyyspäivärahan maksamiseen.
 
Ennen lakon alkamista soviteltua työttömyyspäivärahaa saaville, jotka kuuluvat lakon piiriin, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, vaan heille maksetaan lakkoavustusta.
 
Jos määräaikainen työsuhde päättyy lakon aikana, työttömyyspäivärahaa maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen omavastuuaika huomioiden.
 
Työntekijä ei ole velvollinen ottamaan vastaan lakon, työsulun tai saarron piiriin kuuluvaa työtä. Mikäli työvoimatoimisto tarjoaisi tällaista työtä, työntekijä voi päivärahaoikeuttaan menettämättä kieltäytyä tarjotusta työstä.

Lakkoavustukset

Työtaisteluun osallistuneille jäsenille maksetaan lakkoavustusta 67€ päivä:

Lakkoavustus on veronalaista tuloa 16 euroa ylittävältä osalta. 

Laskelma 67 euron lakkoavustuksesta:

Avustus on verotonta 16 euroon asti. Yli 16 euron avustuksesta peritään tuloverolain 88 §:n ja verohallinnon päätöksen mukainen 30 prosentin ennakonpidätys. Ylimenevä osa on siis 51 euroa tässä tapauksessa. Nettona lakkoavustuksesta jää käteen 51,70 euroa päivältä.

67 € - 16€ = 51 euroa, josta peritään ennakonpidätystä 30 %.  Vero on 15,30 euroa.  Käteen jää (51 €–15,30 €) 35,70 € + 16 € (veroton osuus) = Yhteensä 51,70 € päivässä.

Liittohallitus voi päättää myös toisenlaisesta lakkoavustuksesta. Myös osastot voivat myöntää jäsenilleen ylimääräistä lakkoavustusta.

Osaston toimikunnan tehtävänä on hoitaa lakkolaisten nimiluetteloiden ja maksulistojen laatiminen liiton toimiston antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

Avustusta maksettaessa lakkopäiväraha-hakemukseen kirjataan jäsenen nimi, henkilötunnus, tilinumero, osoite, puhelinnumero, työpaikka, ammattiosasto/ ammattiliitto jos ei PAU, lakkopäivä(t), hakijan allekirjoitus ja osaston varmennus.

Vuokratyöntekijät, määräaikaiset työntekijät
                     
Vuokratyöntekijä on oikeutettu lakkoavustukseen, kun hänen ns. pohjasopimus on voimassa, eikä hän ole ottanut työhön kutsussa tarjottua työtä vastaan lakon aikana. Lakkoavustuksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on aiempia työhön kutsuja postityöhön, välittömästi ennen lakon alkua.
 
Määräaikainen työntekijä saa myös lakkoavustuksen, mikäli hän on ollut työsuhteessa Postiin välittömästi ennen lakon alkua ja osoittaa että katkon syy on työtaistelu.

Osastojen tulee varmistaa jäsenyys, sekä jäsenen poissaolo lakonalaisesta työstä.

Lisätietoja

Työehto- ja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen, 040 315 4401, jarmo.tuominen(at)pau.fi, tiedottaja Juha Pöyry, 040 356 0567 juha.poyry(at)pau.fi, työehtoasiantuntija Jussi Saariketo p. 044 268 5110 jussi.saariketo(at)pau.fi.