Puheenjohtaja Esa Vilkuna Reitti-lehdessä 1/2012
Edunvalvontatyö ja postilaki vuoden teemoina
Neuvottelimme syksyllä työehtosopimusratkaisut liiton kaikille sopimusaloille. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan pääsopimus on voimassa vuoden 2013 lokakuuhun. Sopisi siis olettaa, että nyt olisi hyvä hetki järjestellä ja kehittää liiton toimintaa ja organisaatiota. Näin tulemme tekemäänkin, mutta huomattavan paljon panoksia laitetaan myös edunvalvonnan ajankohtaisiin haasteisiin vastaamiseen.
Liiton edunvalvontatyön kivijalka on työehtosopimustoiminta. Menestyksellinen sopimustoiminta edellyttää vahvaa järjestöorganisaatiota, josta merkittävän osan muodostaa aktiivinen ja koulutettu luottamusmiesverkosto. Alan luonteesta johtuen edunvalvontatyöhön kuuluu keskeisesti myös aktiivinen ja vahva vaikuttaminen postitoiminnan sääntelyyn ja poliittiseen ohjaukseen.
Edellisen hallituksen ja liikenneministerin perintönä meillä on Postilaki, jonka vaikutuksia on ryhdytty laajemmin arvioimaan vasta nyt. Kevään aikana on odotettavissa kolme meihin merkittävästi vaikuttavaa poliittista ratkaisua. Lakiin on hyvin pyöreästi kirjoitettu toimipaikkojen sijoittelua koskeva määräys: Toimipisteet on sijoitettava siten, että yleispalvelun käyttäjät voivat asioida toimipisteessä kohtuullisen matkan päässä vakituisesta asunnostaan. Lakia tultaneen tältä osin täsmentämään asetuksella. Tällä on kannaltamme todennäköisesti positiivisia vaikutuksia.
Valtioneuvosto päättää viimeistään maaliskuussa ensimmäisen toimilupahakemuksen myönnöstä ja lupaehdoista. Luvan hakija on Esa-jakelut Oy ja lupaa haetaan osoitteellisten kirjeiden jakeluun postinumeroalueelle 15-19. Nyt asettavat lupaehdot tulevat linjaamaan alalle syntyvän kilpailun luonteen ja tätä kautta myös vaikuttamaan voimakkaasti yleispalveluiden tulevaan rahoitustarpeeseen.
Väljät ja sallivat toimilupaehdot johtaisivat yleispalveluvelvoitteen haltijan, Itellan, kannalta kestämättömään kilpailutilanteeseen. Olemme lausunnossamme muun muassa edellyttäneet, että toimilupaehdoissa velvoitetaan hakijaa palvelemaan myös pienlähettäjäasiakkaita ja suorittamaan jakelun riittävän usein ja laadukkaasti.
Postilain valmistelun yhteydessä ideologisista syistä avautuvan kilpailun yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia ei yritettykään arvioida. Kirje- ja lehtimäärien aleneminen sekä Itellan hinnoittelua koskevat viranomaisratkaisut ovat nyt johtaneet tilanteeseen, jossa perinteisen postitoiminnan kannattavuus lähenee nollaa jo ennen kilpailun avautumista. Yleispalvelun rahoitustarvetta ja keinoja selvitetään virkamiestyöryhmässä, jonka työn pohjalta valmistellaan lakiesitys alan rahoituksesta.
PAUn laskelmien mukaan rahoitustarve on pitkälti sidoksissa avautuvan kilpailun luonteeseen. Kohtuullisen tasaisen kilpailuasetelman takaavilla toimilupaehdoilla rahaa tarvitaan kuluvan eduskuntakauden loppupuolella 0–50 miljoonaa euroa vuosittain. Hyvin väljien toimilupaehtojen maailmassa rahoitustarve asettuu haarukkaan 100–300 miljoonaa euroa. Laskelmassa on tietenkin monta muuttujaa: lähetysvolyymien yleinen kehitys, uusien toimijoiden markkinaosuus ja kilpailun vaikutus massakirje-erien hinnoitteluun.
Työntäyteistä uutta vuotta siis!