Viestintä

PAU: Hallituksen postilakiesitys heikentää palvelua ja lisää työttömyyttä

  

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU kritisoi voimakkaasti liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöä postilain uudistuksesta. Lakiuudistus hidastaa postinjakelua, asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja lisää työttömyyttä.

Liikenne- ja viestintävaliokunta ei ole mietinnössään ottanut lainkaan huomioon hallituksen postilakiesitykseen liittyviä epäkohtia.

Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen postilakiesityksen valiokunnan hyväksymässä muodossa tarkoittaa se käytännössä postipalvelujen alasajoa ja tuhansia työttömiä.

Lakiesityksen mukaan yleispalvelukirjeen kulkunopeutta esitetään hidastettavaksi niin, että kirjeet voisivat kulkea viikon suuntaansa ja postia jaettaisiin kaupungeissa vain kolmena päivänä viikossa. Tämä yleispalvelutuote on taannut kaiken muunkin postin, muun muassa sairaalakirjeiden, vastausta vaativan viranomaispostin ja lehtien kulkunopeuden.

- Lakimuutos tarkoittaisi lähivuosien aikana pahimmillaan 2500–3000 työpaikan katoamista Postista, kritisoi PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Postilakiesitys asettaa myös kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja on PAUn mukaan postidirektiivin vastainen. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitää keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Asuinpaikka määrittäisi uuden lain mukaan siis sen, saisiko postinsa kolmena vai viitenä päivänä viikossa.

Pakkokilpailutuksella takaisin 1930-luvulle

Lakiesityksen mukaan Postille säädetään velvoite jakelureittien pakkokilpailutukseen niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Työntekijöiden kannalta tämä olisi täysin kohtuutonta. Se tarkoittaisi jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta ja postinsaajalle epäselvyyttä siitä, kuka postin missäkin jakaa. 

- Pakkokilpailutus tarkoittaisi käytännössä paluuta 1930-luvulle, jolloin jakelureitit huutokaupattiin maalaiskirjeenkantajille. Sittemmin eduskunta päätti ottaa maaseudun postinjakajat normaaliin palvelussuhteeseen. Nyt halutaan palata ajassa taaksepäin.

Osoitetietojen luovutus on turvallisuusriski

Uudessa postilakiesityksessä Postin tulisi luovuttaa kilpaileville jakeluyrityksille käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi yksi yhtiön kilpailuvalteista eli kansalaisten osoitetiedot.

Osoitetietojen luovutukseen liittyy turvallisuusriski, kun kuka tahansa, joka haluaa Postin osoiterekisterin käyttöön, saisi sen jatkossa hyvin helposti. Myös niiden 84 000 suomalaisen osoitteet, jotka syystä tai toisesta ovat halunneet kieltää osoitetietojensa luovuttamisen. Ammatillisista syistä heidän joukossa on esimerkiksi poliiseja, turvallisuusviranomaisia, lastensuojelun työntekijöitä jne.

Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217

Päivitetty 29.5.2017

Suomen kielen osaamisesta olisi apua postin lajittelussa

 

Posti on siirtämässä palan postinlajittelua Filippiineille. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn järjestöpäällikkö Seppo Kinnunen arvioi, että kansalaistemme ja yritysten osoitetietojen kirjoittelussa olisi suomen kielen osaamisesta lujasti hyötyä.

- Tuskin Posti tällä toimenpiteellä mitään laatupalkintoa lähtee tavoittelemaan, mutta palkkatasoja eri maiden väliltä on kyllä senkin edestä vertailtu, Kinnunen arvostelee.

Kinnunen pitää työn siirtämistä Filippiineille täysin käsittämättömänä jo pelkästään kielimuurin takia. Posti ei Kinnusen mielestä myöskään ota itselleen mitään vastuuta työllisyyden ylläpitämisestä. Kilpailukykysopimuksesta Posti on halunnut ainoastaan ottaa itselleen työntekijöiden työajan pidennyksen.

Lisätietoja: Seppo Kinnunen, järjestöpäällikkö, puh. 0400 706 502

Postin töiden ulkoistaminen Filippiineille on moraalitonta

 

Posti on siirtämässä Helsingistä ja Kuopiosta tunnistamattomien osoitetietojen käsittelyä eli videokoodausta Hollannin postin PostNL Data Solutionsin kautta kesäkuussa Filippiineille. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pitää suomalaisten työpaikkojen ulosliputtamista valtionyhtiöstä moraalittomana.

PAUn saamien tietojen mukaan videokoodaus teetetään Filippiineillä vuokratyöläisillä, joilla ei ole käytännössä mitään oikeuksia.

- Videokoodaajat eivät ole Filippiinien Postissa töissä, eikä meillä ole heidän palkkatasosta mitään tietoa. Vuokratyöntekijöillä ei ole työsuhdeturvaa, eivätkä he voi kuulua ammattiliittoihin. Valtionyhtiöiden työntekijät ja virkamiehet eivät voi ajaa oikeuksiaan lakolla ja neuvotteluoikeudetkin ovat rajallisia, sanoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin filippiiniläinen, Kaakkois-Aasian aluekoordinaattori Orlando Quesada.

Lisäksi Quesada muistuttaa, että ammattiliittojen asema Filippiineillä on erittäin heikko verrattuna Suomeen. Maan 45 miljoonasta työntekijästä ainoastaan 5-10 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin.

- Tiedossamme on, että Filippiineillä kokoaikainen postinjakaja ansaitsee keskimäärin 260 euroa kuukaudessa. Osoitetietojen käsittelystä maksetaan tuskin edes sitä, huomauttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Videokoodaus on mahdollistanut työn jatkumisen

Videokoodauksen ulkoistaminen ei Postin mukaan aiheuta suoria irtisanomisia, mutta kadottaa yli 30 henkilön työpanoksen. Videokoodaus on fyysisesti postikeskusten keveintä työtä ja on laajan työnkierron kautta mahdollistanut monen osittain työrajoitteisen työskentelyn jatkumisen. Kolmenkymmenen työpaikan katoamisen ja välillisesti kolmenkymmenen uuden työttömän luomisen lisäksi voidaan operaatiosta olettaa syntyvän merkittäviä työkyvyttömyyseläkekuluja. 

Hyväksyykö Lintilä ulkoistuksen ?

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU haluaa omistajaohjausministeri Mika Lintilältä (kesk.) vastauksen siihen, hyväksyykö ministeri valtion omistaman yhtiön töiden ulkoistamisen Filippiineille? Työllisyys on yksi hallituksen kärkihankkeista, jonka pitäisi näkyä myös valtionyhtiöissä.

Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217

Päivitetty 9.5.2017

Eduskunta päättää postilain uudistuksessa kolmen tuhannen työpaikan kohtalosta

 

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn liittovaltuusto vastustaa jyrkästi postinkulun hidastamista ja pakkokilpailutusta, jotka hävittäisivät Postista nopeasti 2500–3000 työpaikkaa.

Postilain valmistelussa on mukana ehdotus, jossa kirjeen kulkunopeutta esitetään hidastettavaksi niin, että kirjeet voisivat kulkea viikon suuntaansa ja postia jaettaisiin kaupungeissa vain kolmena päivänä viikossa.

Nykyisen lain mukaan esimerkiksi keskiviikkona lähetetty kirje olisi perillä perjantaina, lakimuutoksen jälkeen vasta viikon päästä seuraavan viikon tiistaina tai keskiviikkona. Tämä yleispalvelutuote on taannut kaiken muunkin postin, muun muassa sairaalakirjeiden, vastausta vaativan viranomaispostin ja lehtien kulkunopeuden.

- Kirjeen kulkunopeuden hidastamisella olisi paljon merkittävämmät vaikutukset koko postinkulkuun ja alan työpaikkoihin, kuin on tähän saakka ymmärretty. Lakimuutos tarkoittaisi lähivuosien aikana pahimmillaan 2500–3000 työpaikan katoamista Postista. Yt-neuvottelut alkaisivat välittömästi,  muistuttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Postilakiesitys asettaa myös kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja on PAUn mukaan postidirektiivin vastainen. Asuinpaikka määrittäisi uuden lain mukaan sen, saisiko postinsa kolmena vai viitenä päivänä viikossa.

- EU:n postidirektiivin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitää keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Emme näe, että Suomella olisi perustetta poiketa direktiivin edellyttämästä keräily- ja jakelutiheydestä nykyistä laajemmin, Nieminen sanoo. 

Pakkokilpailutuksella takaisin 1930-luvulle

Lakiesityksen mukaan Postille säädetään velvoite jakelureittien pakkokilpailutukseen niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Työntekijöiden kannalta tämä olisi täysin kohtuutonta. Se tarkoittaisi jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta ja postinsaajalle epäselvyyttä siitä, kuka postin missäkin jakaa. 

- Pakkokilpailutus tarkoittaisi käytännössä paluuta 1930-luvulle, jolloin jakelureitit huutokaupattiin maalaiskirjeenkantajille. Sittemmin eduskunta päätti ottaa maaseudun postinjakajat normaaliin palvelussuhteeseen. Nyt halutaan palata ajassa taaksepäin.

Osoitetietojen luovutus on turvallisuusriski

Uudessa postilakiesityksessä Postin tulisi luovuttaa kilpaileville jakeluyrityksille käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi yksi yhtiön kilpailuvalteista eli kansalaisten osoitetiedot.

Osoitetietojen luovutukseen liittyy turvallisuusriski, kun kuka tahansa, joka haluaa Postin osoiterekisterin käyttöön, saisi sen jatkossa hyvin helposti. Myös niiden 84 000 suomalaisen osoitteet, jotka syystä tai toisesta ovat halunneet kieltää osoitetietojensa luovuttamisen. Ammatillisista syistä heidän joukossa on esimerkiksi poliiseja, turvallisuusviranomaisia, lastensuojelun työntekijöitä jne.

Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217

Päivitetty 12.4.2017

Postilain uudistus hidastaa jakelua ja hävittää työpaikkoja

 

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn mukaan hallituksen esitys postilain muuttamiseksi hidastaisi postin kulkua merkittävästi. Lisäksi jakelupäivien karsiminen ja pakkokilpailutus hävittäisi Postista nopeasti 2500–3000 työpaikkaa. PAUn mielestä eduskunnan ei pitäisi missään nimessä hyväksyä hallituksen esitystä. 

Hallituksen lakiesityksessä yleispalveluun kuuluvaa kirjeen kulkunopeutta ollaan hidastamassa käytännössä kahdesta päivästä viikkoon. 

- Nykyisen lain mukaan keskiviikkona lähetetty kirje olisi perillä perjantaina, lakimuutoksen jälkeen vasta viikon päästä seuraavan viikon tiistaina tai keskiviikkona. Tämä yleispalvelutuote on taannut kaiken muunkin postin kulkunopeuden. Kirjeen kulkunopeuden hidastamisella olisi paljon merkittävämmät vaikutukset koko postin kulkuun kuin on tähän saakka ymmärretty, huomauttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. 

Posti jakaa vuosittain yli 2 miljardia lähetystä, joista yleispalvelu- eli postimerkillisiä kirjeitä on lähes viisi prosenttia. 

Jakelun pakkokilpailutus toisi epävarmuutta 

Lakiesityksen mukaan niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa tulee Postin kilpailuttaa jakelu ainakin yleispalvelukirjeiden osalta. 

- Tällä hetkellä Postilla on mahdollisuus kilpailuttaa jakelu niiden alueiden osalta, joissa se näkee sen järkeväksi tehdä. Jatkossa kilpailutus olisi lain mukaan pakollista, joka loisi työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta työpaikoista ja toimeentulosta. 

Pakkokilpailuttaminen aiheuttaisi Postille myös ison määrän hallinnollisia kustannuksia, joka näkyisi kansalaisille korkeampina postimaksuina. Kilpailutus olisi myös vastoin hallituksen periaatetta normien purkamisesta. 

Postidirektiivin ja perustuslain vastaista 

PAUn mukaan hallituksen postilakiesitys on myös postidirektiivin vastainen ja aiheuttaa perustuslaillisia ongelmia. Taajama-alueilla, joissa on tarjolla sanomalehtien varhaisjakeluverkko, laki antaisi mahdollisuuden poiketa viisipäiväisestä jakelusta. Yleispalvelukirjeiden laatustandardia kevennettäisiin siis siten, että kaupungeissa jakelu mahdollistettaisiin vain kolmena päivänä viikossa. 

- EU:n postidirektiivin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitää kuitenkin keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Emme näe, että Suomella olisi perustetta poiketa direktiivin edellyttämästä keräily- ja jakelutiheydestä nykyistä laajemmin, Nieminen sanoo. 

Postilakiesitys asettaa myös kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Asuinpaikka määrittäisi uuden lain mukaan sen, saisiko postinsa kolmena vai viitenä päivänä viikossa. 

Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217

Päivitetty 11.2.2017

Posti vähentää väkeä taas liikaa

 

Posti ilmoitti tänään käynnistävänsä hallinnollisia tehtäviä koskevat yt-neuvottelut. Pääluottamusmies Mirja Sandbergin mukaan toimihenkilöt ovat joutuneet viime vuosina työssään liian lujille. Jokainen irtisanominen on liikaa.

- Toimihenkilöt ovat kokonaisuudessaan niin kovilla työnsä kanssa, että siellä ei ole enää yhtään löysää, mistä voisi vähentää. Toimihenkilöt eivät enää jaksa joustaa ja venyä loputtomiin. Käytännössä irtisanomiset tarkoittavat Postissa tietyn tehtävän ja tekemisen lopettamista, toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluottamusmies Sandberg toteaa.

Sandbergin mukaan vähennykset esimerkiksi henkilöstöhallinnossa vaikuttavat Postin sisällä siten, että esimiesten ja henkilöstön tuki vähenee.  

Neuvottelujen piirissä on yhteensä 308 henkilöä HR:ssä, ICT:ssä ja Taloudessa ja Paketti- ja logistiikkapalveluissa. Alustava vähennystarve on enintään 43 henkilöä. Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 31.1.2017.

Lisätietoja:

Mirja Sandberg, toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluottamusmies, puh. 0400 623 575

Päivitetty 25.1.2017

Mainosjakajille tulisi maksaa oikeaa palkkaa

 

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta päätti viime marraskuussa (14.11.2016), ettei Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistyksen ja Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n sopimaa osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevaa työehtosopimusta voida vahvistaa yleissitovaksi. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU järjestää Turussa torstaina 26.1. kaksi tilaisuutta alueen mainosjakajille. 

Osapuolten välinen työehtosopimus on jo kertaalleen vuonna 2010 vahvistettu yleissitovuutta vailla olevaksi. Viime marraskuussa annettu päätös on linjassa myös kesäkuussa 2015 annetun ja lainvoiman saaneen hovioikeuden päätöksen kanssa. Hovioikeus totesi päätöksessään, ettei SME ry:n voitu katsoa edustavan aidosti ja uskottavalla tavalla erillisjakelualalla toimivia henkilöitä.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta päätyi yksimielisesti hovioikeuden kanssa samaan johtopäätökseen. Alalla toimivien työntekijöiden työsuhteisiin tulee soveltaa yleissitovaksi vahvistettua Palvelualojen työnantajat PALTAn ja PAUn välisen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Pitkä työehtokiista

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n perustivat lokakuussa 2009 Jakelujuniorit Oy:n entinen varatoimitusjohtaja, viestintäkonserni Janton Oy:n tutkimusassistentti ja Jakelujunioreiden jakelunvalvoja.

Yhdistys perustettiin noin kuukausi sen jälkeen, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn toimesta vietiin ensimmäinen mainosjakajan palkkavaade käräjäoikeuteen vuonna 2009.

Työnantajan perustama SME neuvotteli alalle samanaikaisesti perustetun työnantajayhdistys SKE (Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys) ry:n kanssa pikavauhdilla mainosjakajia koskevan työehtosopimuksen. Sopimuksella vahvistettiin alalle heikko palkkaus. Käytännössä jakajien tuntipalkaksi alhaisimmillaan on muodostunut noin 2-3 euroa tunnilta. 

Tuhansien eurojen palkkasaatavat  

Viime vuosina useille mainosjakajille on maksettu tuhansien eurojen palkkasaatavia korkoineen. Viimeksi Itä-Suomen hovioikeus vahvisti viime vuoden helmikuussa käräjäoikeuden tuomion, jonka mukaan kuopiolainen Suoralähetys Oy velvoitettiin maksamaan yhtiön mainosjakajalle palkkasaatavia viivästyskorkoineen lähes 24 000 euroa. 

PAU järjestää Turussa torstaina 26.1 kaksi tilaisuutta mainos- ja ilmaislehtien jakajille. Tilaisuudessa kerrotaan mainosjakajien oikeuksista ja palkkauksen perusteista. Tilaisuudet pidetään Turun SAK:n aluetoimistolla osoitteessa Maariankatu 6 b, 20100 Turku klo 15.00 ja 17.30.  

Lisätietoja:

Sari-Anne Salminen, projektityöntekijä, mainosjakelu, puh. 044 703 2311

Päivitetty 25.1.2017

 Tulostettava versio