Mainosjakelun palkkasaatavat käräjäoikeuteen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on vienyt mainosjakelun palkkasaatavan käräjäoikeuteen saakka. Tuossa käsittelyssä saadaan käräjäoikeuden ratkaisu siitä, onko mainosjakeluyhtiöiden noudatettava yleissitovaksi todettua Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Odotamme käräjäoikeuden ratkaisua tuon jutun osalta ennen kuin viemme muita jäsentemme palkkasaatava vaateita eteenpäin. Ratkaisua odotellessa mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajien on hyvä pitää tallessa seuraavat tiedot:

• maksetut palkat
• kuinka monta tuotetta kullakin kerralla on jaettu
• kuinka monta kappaletta kutakin tuotetta on ollut

Lisäksi on hyvä pitää huoli siitä, etteivät palkkasaatavat ehdi vanheta ennen oikeuden ratkaisua. Palkkasaatavaa on haettava viimeistään viiden vuoden kuluessa sen erääntymispäivästä. Jos työsuhde on päättynyt, on palkkasaatavia haettava viimeistään kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Liittoon kannattaa liittyä

PAU vaatii mainos-ja ilmaislehtien jakajille parempaa palkkaa ja työehtoja. Alan työntekijöiden järjestäytyminen omaan ammattiliittoon on erittäin tärkeää. Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on alle 18 h viikossa, liittyvät mainos-ja ilmaislehtien jakajat ainoastaan liiton jäseneksi. Tällöin liiton jäsenmaksu on vain 1,10 % palkkatulosta. Liiton jäsenmaksu vähennetään automaattisesti verotuksessa.

Vaadi oikeuksiasi ja liity PAU:n jäseneksi tästä.

Päivitetty 29.10.2009

”Sopivasti liikuntaa ja käyttörahaa”

Otsikko on suora lainaus turkulaisen mainosjakeluyhtiön rekrytointi-ilmoituksesta. Alan seinäjokelainen toimija puolestaan kertoo kotisivuillaan, että: ”Jakelutyö on samalla monen perheen yhteinen harrastus. Äiti saattaa lajitella tuotteita TV:n äärellä ja isä on auton kanssa nuorten mukana jakotyötä auttamassa. Tekemisestä nautitaan yhdessä. Kunto kasvaa ja saa myös vähän taskurahaa.”.

Pikkuisen pistää vihaksi. Onhan mukavaa, kun nuorille ja vähän varttuneemmillekin tarjotaan kunnonkohennusmahdollisuuksia ja maksetaan vielä taskurahaakin. Taustalla on kuitenkin harvinaisen raaka bisnes. Tehdylle tunnille ansiota kertyy alimmillaan reilut kaksi euroa ja erään yrityksen omankin ilmoituksen mukaan kahdeksalla viikkotunnilla saa kerrytettyä peräti 85 euron kuukausiansion.

Osoitteettomien lehtien ja mainosten jakelussa liikkuu vuositasolla rahaa 120 miljoonaa euroa. Työvoimavaltaisella alalla tästä päätyy työntekijöille murto-osa. Ala on hyvin keskittynyt, Janton Oy:n omistama Suomen Suoramainonta hallinnoi valtaosaa jakeluyrityksistä. Jantonin kotisivuilla kerrotaan yrityksen antavan työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua yrittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen, takaavan osakkeenomistajilleen korkean ja turvallisen tuoton sijoituksille sekä tuntevan vastuunsa yhteiskunnassa.

Aktiivinen ja vastuullinen omistajuus kiinnosti sen verran, että selvittelin Jantonin omistajia. Firman omistaa Janton Holdings Oy, josta 94,75% omistaa luxemburgilainen Finlandia Investment, jonka omistaa jerseyläinen Janton GP Limited, josta taas jerseyläinen Argan Capital omistaa 88,4%. Tässä vaiheessa luovuin enemmistä selvittelyistä.

Alalla käytetään lapsityövoimaa. Nuorin työstä tavattu on ollut 12-vuotias. Pakon edessä työtä tekevät myös yhteiskunnan turvaverkoista tipahtaneet aikuiset. Toki alalla on myös kohtuullisesti palkattua runkotyövoimaa. Orjakontrahti-tyyppiset työsopimukset sitovat pahimmillaan koko perheen lapsen tekemään sopimukseen.

PAU laajensi syksyllä 2007 yleissitovan jakelutoimintaa koskevan työehtosopimuksensa soveltamisalaa koskemaan myös mainosjakelua. Yleissitovuuslautakunta vahvisti sopimuksen yleissitovuuden myös mainosjakeluiden osalta. Odotetusti yli kaksikymmentä järjestäytymätöntä yritystä valitti lautakunnan päätöksestä. Työtuomioistuin hylkäsi valituksen. Yritykset ovat edelleen kieltäytyneet noudattamasta työehtosopimusta. Ensimmäiset palkkavaateet ovat nyt menossa käräjäoikeuksiin.

Ammattiliitto hoitaa jäsentensä asioita. Peräänkuulutan kuitenkin myös viranomaistoimia. Työsuojelupiirien tulisi ottaa tiukka ote ilmaisjakelukenttään. Verottajan pitäisi varmistaa työn todellisen tekijän ja verotettavan kohtaaminen. TEM voisi kernaasti lopettaa alan työpaikkojen välittämisen lainvastaisin ehdoin kotisivuillaan ja KELAkin voisi ohjata lehtensä jakelun läpivalaisun kestävään yritykseen.

Esa Vilkuna
puheenjohtaja

Päivitetty 8.10.2009

Mainosjakelun palkkavaateita eteenpäin

Viime syksynä Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuuden. Yleissitovaksi vahvistetussa työehtosopimuksessa on myös määräyksiä, jotka koskevat osoitteettomien lähetysten erillisjakelua. Työehtosopimuksella vahvistettiinkin ensi kertaa vähimmäistuntipalkka alalle, jossa työskentelee lähes nimellisellä korvauksella paljon nuoria sekä maahanmuuttajia. Työehtosopimuksella on lisäksi sovittu kappaleperusteinen palkkio, joka on osoittautunut huomattavasti korkeammaksi kuin jakeluyhtiöiden maksamat kappalekorvaukset, jotka ovat parhaimmillaankin olleet puolet siitä mitä TES:n mukaan olisi pitänyt maksaa.

Yleissitovuus voimassa

Ilmeisesti johtuen työehtosopimuksen huomattavasti korkeammista korvauksista 25 jakeluyhtiötä valitti vahvistamislautakunnan päätöksestä vaatien, ettei työehtosopimusta voida pitää osoitteettoman erillisjakelun osalta yleissitovana. Työtuomioistuin antoi kesäkuussa päätöksen, jolla se hylkäsi jakeluyhtiöiden valituksen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Koska valituksessa oli kyse yleissitovuudesta, ei tuomioistuin lausunut siitä, onko jakeluyhtiöiden noudatettava yleissitovana juuri kyseistä työehtosopimusta, vaan totesi asian ratkeavan tarvittaessa eri oikeudenkäynnissä. Tähän vedoten jakeluyhtiöt ovat todenneet, ettei yleissitova työehtosopimus koske heitä ja ovat kieltäytyneet maksamasta mainos- ja ilmaislehtijakajille TES:n mukaista palkkaa.

Alalla ei ole muita sopimuksia

PAU on kuitenkin lähtenyt siitä, että koska työehtosopimus on todettu yleissitovaksi ja alalla ei ole muita sopimuksia, on myös jakeluyhtiöiden noudatettava sitä ja maksettava sen mukaisia korvauksia työntekijöilleen. Olemme esittäneetkin jäsentemme puolesta palkkavaateita ja olemme valmistautuneet hakemaan palkkasaatavia myös käräjäoikeuden kautta. Voidaksemme ajaa palkkavaateita eteenpäin olemme pyytäneet jakajia toimittamaan meille työtodistuksen sekä tiedot jaettujen mainos- ja ilmaisjakelulehtien määristä ja kappalekorvauksista, joiden perusteella olemme pystyneet laskemaan palkkasaatavien suuruuden. Asiasta on tullut paljon kyselyjä PAU:n toimistolle ja moni kyselijä onkin liittynyt liiton jäseneksi. Jos tunnet jonkun joka tekee kyseistä työtä eikä ole vielä liittynyt jäseneksemme, kehotahan häntä olemaan yhteydessä liittoon, sillä joukossa on voimaa.

Katja Heikkilä
lakimies

Päivitetty 21.9.09

Kirjoitus on julkaistu Reitti lehdessä 7/09

Työtuomioistuin vahvisti mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkan

Työtuomioistuin hylkäsi 25 jakeluyhtiön valituksen mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkasta. Samalla se vahvisti Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ja Tieto-ja Tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n välisen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuuden. Työtuomioistuimen päätös merkitsee sitä, että mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajien minimipalkka ja työehdot saavat Suomessa ensimmäistä kertaa lainvoiman. Päätös annettiin yksimielisenä 24.6.2009.

Mainos, ilmais- ja kaupunkilehtien jakelutyö on perinteisesti ollut tyypillistä pätkä- ja silpputyötä, jota tekevät pääsääntöisesti lapset, opiskelijat ja maahanmuuttajat. Tähän mennessä mainosten- ja ilmaisjakelulehtien työehtoja ja palkkausta ei ole säädelty millään työehtosopimuksella. Alalla noudatettavat työehdot ja palkkaus ovat olleet täysin mielivaltaisia. PAU:lle toimitettujen tietojen mukaan jakajan palkka on ollut alimmillaan 2,50 euroa tunnilta.

Takuutuntipalkaksi vajaa kahdeksan euroa

Työtuomioistuimen hyväksymä alan työehtosopimus noudattaa kappalekorvausta erikseen kerrostalo- ja omakotitaloalueille. Kahdesta ensimmäisestä tuotteesta maksetaan kerrostaloalueella 5,08 senttiä sekä omakoti- ja rivitaloalueella 5,30 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta. Jokaisesta seuraavasta tuotteesta maksetaan 0,90 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta. Taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä maksetaan lisäksi 1,08 senttiä kappaleelta.

Jakajien kannalta merkittävin uudistus on se, että sopimukseen sisältyy takuu siitä, että jakajan tulee ansaita tietty vähimmäistuntipalkka, pääkaupunkiseudulla 7,90 euroa ja muualla Suomessa 7,67 euroa tunnilta.

Ilmaisjakelu merkittävää bisnestä

Osoitteettomien lähetysten suoramarkkinoinnissa toimii yli 70 järjestäytymätöntä yritystä ja joukko yhdistyksiä, joissa toimivat henkilöt suorittavat osoitteettomien lähetysten lajittelu- ja jakelutyötä. Alan yritysten palveluksessa työskentelee vuositasolla noin 15 000 jakajaa, joista säännöllisesi työssä olevien määräksi arvioidaan noin 8000–9000 jakajaa. Alan vuosiliikevaihdon arvioidaan oleva noin 84 miljoonaa euroa.

Kotimaisen halpatyövoiman käyttö on tähän asti säästänyt jakeluyhtiöiltä huomattavia henkilöstökuluja, kun työntekijöille ei ole tarvinnut maksaa kunnollista palkkaa. Pienet jakelukustannukset ovat hyödyntäneet myös kaupunkilehtiä ja mainostajia, jotka ovat ohjanneet tuotteitaan ilman työehtoja toimivien jakeluyhtiöiden verkkoon. Myös Kelan julkaisema, jokaiseen kotiin jaettava julkinen tiedote, Elämässä-lehti (entinen Kelan Sanomat) jaetaan jakeluyhtiön toimesta, joka ei ole noudattanut Työtuomioistuimen nyt vahvistamia alan yleisiä työehtoja. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Kelan tiedotteen tehtävänä on pääasiassa sosiaaliturvasta tiedottaminen.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU vaatii Työtuomioistuimeen päätökseen vedoten, että kaikkien suoramarkkinoinnissa toimivien jakeluyhtiöiden tulee noudattaa vähintään Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mainosjakelua koskevia työehtoja.

Lisätietoja:

Katja Heikkilä, lakimies, puh: 0400 377 843
Sepo Kinnunen, järjestösihteeri, puh: 0400 706 502
Juha Pöyry, tiedottaja, puh: 040 356 0567

Päivitetty 25.6.2009

Mainos-ja ilmaislehtien jakajat

Mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajille säädettiin ensimmäistä kertaa yleissitovat työsuhteen ehdot ja minimipalkka Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ja Tieto-ja Tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n työehtosopimuksella. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työehtosopimusten yleissitovuuksia tarkasteleva lautakunta vahvisti syksyllä 2008 Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuuden, johon osoitteettomia lähetyksiä koskevat erillismääräykset sisältyvät.

Sopimuksessa alan yleisen käytännön mukaisesti palkkaus on kappalekorvausperusteinen. Huomionarvoista kuitenkin on, että kappaleperusteisen palkan lisäksi on sovittu myös vähimmäistuntipalkasta.

Toimita tietosi liiton toimistoon

Työtuomioistuin hylkäsi 24.6.09 yksimielisesti 25 jakeluyhtiön valituksen mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkasta. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU tulkitsee oikeuden päätöstä siten, että kaikkien jakeluyhtiöiden tulee noudattaa Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ehtoja. Jotta voimme vaatia mainos- ja ilmaislehtien jakajille oikeudenmukaista palkkaa ja esittää palkkavaateen, tarvitsemme sinulta seuraavia tietoja:

• työsopimus (tai kopio)
• tiedot jakamasi mainos- ja ilmaisjakelulehtien määristä ja kpl-korvauksista
• jokin muu mahdollinen työehtoja ja suhdetta koskeva kirjallinen materiaali

Olemme havainneet liiton toimistoon tähän saakka toimitetuissa työsopimuksissa vakavia puutteita ja työsopimuslain vastaisia kirjauksia. Tämän vuoksi meille toimittamasi tiedot ovat koko ammattikunnan asioiden hoidon kannalta erittäin tärkeitä. Kaikki meille toimitettu aineisto on ehdottoman luottamuksellista. Materiaalin voit lähettää osoitteeseen: PAU ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.

Kerro työkaverillesi liiton jäsenyydestä!

Mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajien pienet palkat ovat herättäneet julkisuudessa runsaasti hämmästelyä ja keskustelua, mm. Aamulehti, Ilkka, Kansan Uutiset ja erityisesti Ilta-Sanomat (11.12. ja 13.12.08) ovat nostaneet asian näyttävästi esiin. Työtuomioistuimen päätöksen jälkeen asiasta uutisoitiin myös YLE:n tv-uutisissa, Radio Suomessa ja Helsingin Sanomissa (25.6.09). Jakajien palkkauksesta on tehty myös eduskuntakysely asiasta vastaavalle ministerille.

Kaikista tärkein tekijä työntekijöiden etujen parantamisessa ja valvonnassa on kuitenkin järjestäytyminen ammattiliittoon. Kerro myös työkavereillesi mahdollisuudesta liittyä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäseneksi. Liittoon liittyminen onnistuu kätevimmin täältä.

Liiton jäsenyydessä tulee huomioida, että mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajat liittyvät ainoastaan liiton jäseniksi, olettaen että säännöllinen viikkotyöaika jää alle 18 h viikossa. Tämän johdosta liiton jäsenmaksu on vain 1,12 % palkkatulosta. Liiton jäsenmaksu vähennetään automaattisesti verotuksessa. Lisätietoja liiton jäsenyydestä ja jäseneduista tästä.

Päivitetty 26.6.2009

Mainos-ja ilmaisjakelulehtien jakaja: Ota yhteyttä!

Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU valvoo osoitteettoman jakelun työsuhteen ehtoja.
Liity liittoon ja ota meihin yhteyttä. PAU:n toimistossa mainos-ja ilmaisjakelulehtien jakelua koskevaan palkkaus-ja työsuhteen ehtoja koskeviin kysymyksiin vastaavat:

Seppo Kinnunen
järjestösihteeri
puh: 0400 706 502

Katja Heikkilä
lakimies
puh: 0400 377 843

Juha Pöyry
tiedottaja
puh: 040 356 0567

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelun palkkausperusteet

Palkkion suuruus

Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksetaan kappaleperusteista palkkiota. Kahdesta ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta maksetaan kerrostaloissa ja kerrostaloalueella 5,08 senttiä sekä omakoti- ja rivitaloissa ja omakoti- ja rivitaloalueella 5,30 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Kustakin seuraavasta jaettavasta tuotteesta maksetaan 0,90 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä maksetaan lisäksi 1,08 senttiä kappaleelta.

Vähimmäistuntipalkkajärjestelmä (takuupalkkajärjestelmä)

Työntekijän tulee ansaita lähetysten jakeluosuuteen käytetyltä ajalta vähintään Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sanomalehdenjakajia koskevan palkkaliitteen D palkkaryhmän 001 suuruinen tuntipalkka.

Jos työntekijä ei saisi em. vähimmäistuntipalkkaa, hän on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen työhön käyttämänsä tuntimäärän ja vähimmäispalkkavaateensa. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään jakelupäivää seuraavan kolmen päivän kuluessa. Muussa tapauksessa oikeus vähimmäispalkkaan raukeaa.

Tuntipalkka pahimmillaan 2,5 euroa!

Mainosten ja ilmaisjakelulehtien jakajien palkkaus puhuttaa. Kauppalehti kirjoitti asiasta 27.11.2008 näin.

Lidlin mainoksia jaetaan eettisin perustein

Itella jakaa Suomen Lidlin mainoksia viikoittain seuraavan kahden vuoden ajan. Yhtiön mukaan Itellan valintaan vaikutti mm. se, että Itella ei käytä lapsityövoimaa ja jakajille maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Sopimuksesta kerrotaan Markkinointi ja Mainonta-sivuilla. Lue lisää.

Mainos-ja ilmaislehtijakajien palkat ala-arvoisia

Nico haluaa oikeutta

Nico Roiha liittyi heti PAU:n jäseneksi, kun kuuli, että liitto ajaa mainos- ja ilmaislehtien jakajille parempaa palkkaa.

Varajakaja Nico Roiha valmistautuu Vuosaaressa äitinsä kanssa illan urakkaan. Edessä on kolmen piirin jakokierros ja kasseissa useita mainoksia, Helsingin Uutiset ja Vartti-lehti. Nicon työpäivään kuuluu monia eri työvaiheita, joista ainoastaan jakeluosuudelta maksetaan palkkaa. Työnantajan maksama korvaus siltäkin osin on huikeasti alle PAU:n neuvotteleman minimitason.

Työ vaatii suunnittelua

Nico jakaa ilmaisjakelulehtiä ja mainoksia kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Nico on ns. varajakaja, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että piirit vaihtuvat ja niitä on kerralla useampia, yleensä 2-5 piiriä. Tavallisesta jakajasta poiketen varajakajan työ edellyttää oman auton käyttöä, koska piirit sijaitsevat kauempana kotoa. Nicon äiti Carita Roiha toimii tässä poikansa korvaamattomana apuna.

Työ alkaa usein jo edellisenä iltana.

- Jaettavat mainokset ja lehdet toimitetaan alarapun ovelle edeltävänä iltana klo. 21.00 mennessä. Joudun illalla aina odottamaan ja päivystämään lehtiä, koska mitään erillistä ilmoitusta, soittoa tms. kuljetuksesta ei tule, Nico kertoo.

Seuraavaksi lehdet ja mainokset kannetaan kotiin keittiön pöydälle, jossa Nico tarkistaa työohjeen mukaisesti, ovatko kaikki jaettavat tuotteet toimitettu. Jos lähetyslistan mukainen kappalemäärä ei täsmää, tulee puuttuvista mainoksista ilmoittaa puhelimitse työnantajalle.

- Tämän jälkeen katsomme kartasta missä jaettavat piirit sijaitsee ja mitä mainoksia millekin piirille jaetaan. Piirien mainokset ja lehdet lajitellaan, jakelureitit suunnitellaan ja lajitellut mainosniput pakataan kasseihin. Tässä täytyy olla vielä tarkkana, että pakkaa kassit oikein, koska eri piireille jaetaan eri mainokset, Nico ja Carita selvittävät.

Työvälineet ja kassit ovat omia. Myöskään työvaatteita työnantajalta ei saa.

Palkka 54 % alle tessin

Auton pakkaamisen jälkeen lähdetään etsimään jakelureittejä, tällä kertaa vanhan Vuosaaren puolelta ja Mellunmäestä. Usein piirit voivat olla myös Kontulassa, Laajasalossa, Roihuvuoressa tai missä tahansa Itä-Helsingin alueella.

Jakelureiteillä karttaa tutkimalla jaettavat talot vihdoin löytyvät ja jakelu voi alkaa. Nicon ja Caritan otteista huomaa, että työ tehdään pienestä palkasta huolimatta huolella ja ammattitaidolla. Lehdet ja mainokset kolahtavat ripeästi ja täsmällisesti asiakkaiden postiluukuista sisään.

- Parasta tässä työssä on se, että saa paljon liikuntaa. Ja hyvää on myös se, että saa itse päättää missä järjestyksessä ja mihin kellonaikaan aloittaa jakamisen. Varsinkin viikonloppujaossa voi tehdä esimerkiksi niin, että jakaa osan aamupäivällä ja loput illalla tai mihin kellonaikaan itselle parhaiten sopii.

Nicon positiivinen asenne työntekoon on hämmentävä, kun selviää millaista palkkaa työstä maksetaan. Nico saa jaettavista lehdistä ja mainoksista 0,0052 eurosta 0,02 euroon kappaleelta. Oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvausta 0,29 €/km, joka on 0,16 € alle Verohallinnon ohjeiden.

Nicolle maksetun palkan suhde tes:n mukaiseen palkkaan paljastuu äidin tarkoista palkkatilastoista. Esim. joulukuussa Nicolle maksettiin 427,02 €, kun työehtosopimuksen mukainen palkka olisi kuulunut olla 936,67 €. Erotusta tulee 508,85 €, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että Nicolle maksettiin peräti 54,3 % pienempää palkkaa kuin Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman työehtosopimuksen mukaan olisi kuulunut maksaa.

Työ vie aikaa

Mainos-ja ilmaislehtien jakajille ei ole erikseen määriteltyä työaikaa lainkaan, eikä tuntipalkkaa tunneta. PAU:n tessin mukaan vähimmäistuntipalkan pitäisi kuitenkin olla vähintään 7,59 €, pääkaupunkiseudulla 7,82 € tunnissa. Nicon ja Caritan mukaan työhön käytettävä aika vaihtelee.

- Se riippuu jaettavien piirien koosta ja mainosten lukumäärästä. Myös sillä on merkitystä onko piiri uusi vai entuudestaan tuttu. Myös lajitteluun kuluva aika riippuu lehtien ja mainosten määrästä. Jakamisen osalta on huomioitava, että meitä on kaksi ihmistä jakamassa, yksinään menisi enemmän aikaa. Lisäksi aikaa kuluu eri piirien välillä autolla ajamiseen esimerkiksi Mellunmäestä Laajasaloon. Joskus mainosniput ovat niin paksuja ja niitä on niin paljon, etteivät kaikki mahdu kerralla autoon ja silloin lisää aikaa kuluu siihen, että välillä pitää käydä kotona hakemassa lisää.

Carita Roihan arvio tuntipalkasta yhden henkilön osalta vaihtelee 4-6 euron välillä riippuen mainosten määrästä.

- Todellinen tuntipalkka on kuitenkin pienempi, koska aikaa kuluu mainosten tuomiseen kotiin, laskemiseen, lajitteluun, pakkaamiseen, autoon viemiseen sekä eri piirien välillä ajamiseen. Lisäksi jakamisessa on eroa eri piirien välillä. Jotkut piirit ovat hitaita jakaa, jos on paljon ovisummereita tai esimerkiksi omakotitaloalue. Jotkut piirit ovat nopeampia, jos rappujen ovet ovat auki tai ovikoodit toimivat ja jos on iso talo.

Nico Roiha pitää työstään ja tekee sen huolella. Nyt hän odottaa äitinsä kanssa mielenkiinnolla työtuomioistuimen päätöstä mainosjakajien palkoista, joista 25 jakeluyhtiötä on valittanut. Oikeuden päätös on odotettavissa kevään aikana.

teksti ja kuvat: Juha Pöyry

Juttu on julkaistu PAU:n Reitti-lehdessä 2/2009