Edunvalvonta

Oikeustaistelu mainosjakajien puolesta jatkuu

Viime keväänä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi mainosjakeluyhtiön maksamaan mainosjakajalle Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaiset kappalekorvaukset, jotka olivat reilussa kahdessa vuodessa noin 5000 euroa enemmän kuin mitä hänelle oli maksettu. Vastapuoli valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen, joten asian lopullinen ratkaisu kestää vielä jonkin aikaa.

Kyseinen käräjäoikeuden ratkaisu koski palkkoja ennen 20.12.2009, jolloin alalla sovittiin ns. keltainen työehtosopimus. Syksyllä 2009 perustettiin Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry, jossa on vaikuttamassa voimakkaasti työnantajapuolella toimineita henkilöitä. He solmivat työnantajayhdistyksen kanssa joulukuussa 2009 työehtosopimuksen, jolla vahvistettiin alan heikko palkkataso. Ennen vuoden vaihdetta nostimme käräjäoikeudessa palkkavaateen jäsenenämme olevan mainosjakajan puolesta, joka koskee siis joulukuun 2009 jälkeistä aikaa. Käräjäoikeuden ratkaisu antaa sitten aikanaan selvyyden siihen, että kumman työehtosopimuksen mukaiset kappalekorvaukset mainosjakeluyhtiöiden tulisi maksaa.

Valitettavasti näiden asioiden käsitteleminen oikeudessa ja siten asian lopullinen ratkaisu vie varmasti aikaa. Onkin tärkeää pitää huolta, että mahdolliset palkkasaatavat mainosjakeluyritykseltä eivät pääse vanhenemaan tänä aikana. Jos oikeus päätyy toivomamme kaltaiseen loppuratkaisuun eli mainosjakeluyhtiöiden tulisi maksaa Viestinvälitys- ja logistiikka-alan huomattavasti korkeampia kappalekorvauksia, on niitä mahdollista hakea takautuvasti. Palkkasaatava vanhenee viidessä vuodessa, jos työsuhde on voimassa ja kahdessa vuodessa, jos työsuhde on päättynyt. Vanhenemisen voi katkaista esimerkiksi esittämällä palkkavaateen työnantajalle. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan mukainen palkkavaade on hyvä esittää kirjallisesti. Työsuojeluhallinnon sivuilta löytyy hyvä pohja palkkavaateelle tästä linkistä.

Katja Heikkilä
lakimies

Päivitetty 10.1.2012

Helsingin Jakelu-Expert valitti hoviin

Helsingin Jakelu-Expert päätti valittaa Helsingin käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Yhtiö tuomittiin toukokuussa maksamaan mainosjakajalle palkkasaatavia lähes kuusi tuhatta euroa. Lisäksi oikeus määräsi yhtiön maksettavaksi oikeudenkäyntikuluja yli 13 000 euroa.

Helsingin Jakelu-Expert on noudattanut jakajien kohdalla omaa, ns. keltaista työehtosopimusta, joka alittaa alan yleissitovan työehtosopimuksen.

Päivitetty 9.8.2011

Käräjäoikeus tuomitsi jakeluyhtiön maksamaan mainosjakajalle lähes kuusi tuhatta euroa

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin Jakelu-Expert Oy:n maksamaan yhtiönsä työntekijälle palkkasaatavia yhteensä 5 863,45 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi oikeus määräsi jakeluyhtiön maksettavaksi oikeudenkäyntikuluja yli 13 000 euroa. Käräjäoikeuden päätöksen taustalla on yli kaksi vuotta kestänyt kiista mainos- ja ilmaislehtijakajien työehdoista.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n mukaan oikeuden päätös vahvistaa osaltaan sitä, että jakeluyhtiöiden tulee noudattaa mainos- ja ilmaislehtien jakajien palkkauksessa alan yleissitovaa työehtosopimusta, joka vahvistettiin 1.10.2007. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n (nyk. PALTA ry) Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan mainos- ja ilmaislehtien jakajille pitäisi maksaa kahdesta ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta kummaltakin 5,08 senttiä (kerrostalot) tai 5,30 senttiä (omakoti- ja rivitalot) kultakin taloudelta ja jakelukerralta. Seuraavista tuotteista 0,90 senttiä ja taittamattomina jakeluun tulevista lähetyksistä lisäksi 1,08 senttiä/kpl. Sopimuksessa on myös takuutuntipalkka, joka on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla 8,01 €/tunti ja muualla Suomessa 7,78 €/tunti. Takuutuntipalkka koskee myös lehtien ja mainosten lajittelua ja jakelukuntoon laittoa.

Jakeluyhtiöillä keltainen työehtosopimus

Työtuomioistuin hylkäsi kesäkuussa 2009 yksimielisesti 25 jakeluyhtiön valituksen mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkasta ja hyväksyi PAU:n sopimuksen alalla yleissitovaksi. Niin ikään työtuomioistuin vahvisti päätöksensä käräjäoikeudelle antamassaan lausunnossa viime vuoden lokakuussa.

Työtuomioistuimeen valittaneet jakeluyhtiöt vastasivat työehtokiistaan solmimalla 21.12.2009 alalle ohi työntekijöiden työehtosopimuksen, jonka palkka- ja työehdot ovat alle kaiken arvostelun. Jakeluyhtiöt käyttivät ”neuvotteluissa” bulvaanina itse perustamaansa ”työntekijöiden etujärjestö” Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:tä. SME ry:n sopimuksessa jaettavien mainosten ja lehtien kpl-korvaukset ovat reilusti huonommat kuin PAU:n työehtosopimuksessa. SME:n työehtosopimuksen mukaan jakajille maksetaan ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta ainoastaan 1,80 senttiä kappaleelta, lehtien ja mainosten lajittelusta ja käsittelystä ei mitään. Takuutuntipalkkaa SME:n sopimuksessa ei ole lainkaan. Pahimmillaan tämä tarkoittaa jakajille noin kahden euron tuntipalkkoja.

PAU vie seuraavaksi oikeuden arvioitavaksi SME ry:n solmiman alan työehtosopimuksen. PAU:n näkemyksenä on, että Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ei edusta aidosti työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla työntekijöitä.

Ilmaisjakelulehtiä ja mainoksia jakaa Suomessa vuosittain noin 15 000 jakajaa, joista säännöllisesti työssä olevien määräksi arvioidaan noin 8000–9000 henkilöä. Alan vuosiliikevaihdon arvioidaan olevan noin 120 miljoonaa euroa. Mainosten ja ilmaisjakelulehtien jakajista noin 90 % on alaikäisiä. Alan työt on tietoisesti rakennettu tehtäväksi lapsityövoimalla ja maahanmuuttajilla. Näitä ihmisiä jakeluyhtiöt ovat käyttäneet jo vuosia taloudellisesti hyväksi.

Päivitetty 18.5.2011

Peruskoululaisia riistetään törkeästi ilmaisjakelutyöllä

Viikko-Häme kertoo laajassa artikkelissaan lahtelaisen mainosjakaja Lilli Hernetkosken tarinan. Lillin jakelutyö muutaman euron tuntipalkalla kesti kesällä lajittelu mukaan lukien jopa 6 tuntia kerralla. Talvella aika olisi pidentynyt keliolosuhteista riippuen. Kuinkakohan monen mainoksia jakavan peruskoululaisen työaika pysyy koulupäivinä lain vaatimassa kahden tunnin aikarajassa? Lue lisää Viikko-Hämeen verkkosivuilta.

Päivitetty 2.12.2010

Lehtien ja mainosten lajittelua kotipihalla. Jakeluyhtiöiden työntekijät eivät saa työhönopastusta, työvälineitä, eikä työvaatteita. Veronica osti omilla rahoillaan muutaman euron työpaidan.

Mainosjakajien työsyrjintä jatkuu

Kahden pienen lapsen äiti Veronika Zlobina-Lankinen lajittelee mainoksia ja kaupunkilehtiä paahtavan auringon alla Järvenpään Haarajoella. Edessä on reilun viidensadan talouden jakelu-urakka haja-asutusalueella kahden ja puolen euron tuntipalkalla.

Veronika jakaa Jakelujunioreissa kaksi kertaa viikossa kaupunkilehti Varttia, Tuusulanjärven Viikko-Uutisia ja mainoksia. Veronikan apuna toimii aviomies Jyrki Lankinen.

- Mainoksia tulee lehtien lisäksi jakoon 2-12 per jakelukerta, normaali määrä on tuollaiset viidestä seitsemään. Mainokset ovat erimuotoisia, kokoisia ja painoisia. Mitä enemmän mainoksia, sitä hitaampaa niiden lajittelu ja jakelu tietysti on, Jyrki ja Veronika kertovat.

Palkalla kuppi kahvia

Jyrki Lankinen näyttää esimerkkinä muutaman vaimon palkkakuitin, josta selviää nopeasti mitä työstä maksetaan. Yhden jakelureitin noin parista sadasta mainoksesta maksetaan euron verran, siihen päälle Tuusulanjärven Viikko-Uutiset, joka nostaa ansiot päivän työstä 5,50 euroon. Lehtien ja mainosten lajitteluun ja jakeluun menee aikaa reilu kaksi tuntia, joten tuntipalkaksi muodostuu noin 2,5 euroa. Mainosten lajittelusta ei makseta mitään. Jyrki pyörittelee päätään.

- Ruhtinaallista, tällähän saa jopa kahvit!

Veronikan jakelureitit sijaitsevat haja-asutusalueella, joten auto on työssä välttämätön apuväline. Oman auton käytöstä työnantaja maksaa korvausta, joka on reilusti alle Verohallituksen verovapaan korvauksen 45 senttiä/km. Kilometrikorvaus perustuu työnantajan omaan harkintaan ja se vaihtelee jakajakohtaisesti.

- Meille korvataan 28 senttiä kilometriltä. Jakelureitin pituus on 55 kilometriä ja korvausta maksetaan lähtöpisteestä viimeiselle laatikolle. Auto pitäisi töitten jälkeen jättää sitten ilmeisesti sinne laatikolle, Jyrki ihmettelee.

Laajempi juttu Veronikasta on julkaistu Reitti-lehdessä 6/2010.

Omistajille tuottoisa bisnes

Mainos- ja kaupunkilehtien jakajien riiston takana on viestintäkonserni Jantonin omistama Suomen Suoramainonta Oy ja sen bulvaanina toimiva ammattiliitto Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry. Työnantajien perustama ja hallinnoima liitto neuvotteli viime vuoden lopulla pikavauhdilla alalle valtakunnallisen ja normaalisitovan työehtosopimuksen, joka alittaa reippaasti Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen määräykset mainosjakelusta.

Mainos- ja kaupunkilehtien jakelu on Suomen Suoramainonnalle tuottoisa bisnes. Yhtiön liikevoittoprosentti oli 22–35 % vuosina 2006–2008. Sijoitetun pääoman tuotto oli samaan aikaan 178–838%. Yhtiön palkankorotusvara vielä kaksi vuotta sitten oli huomattava, koska liikevoitto oli lähes 7 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus käsittelee parhaillaan PAU:n kannetta erään helsinkiläisen jakeluyhtiön mainosjakajan palkkasaatavista.

Työministeri Anni Sinnemäki: Mainosjakajien palkka on kohtuuton

Mainosjakajien asia on ollut tänä keväänä toistamiseen esillä mm. eduskunnassa, jossa kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd) teki aiheesta kirjallisen kysymyksen. Edellisen kerran asiasta kysyi Paavo Arhinmäki (vas) joulun alla kaksi vuotta sitten. Työministeri Anni Sinnemäki vastasi mainosjakajien tilanteesta Reitti-lehdelle näin.

Pidättekö mainosjakajien sopimustilannetta oikeudenmukaisena ja mitä asialle voisi lainsäädännöllisesti tehdä?

- Olennaista on, että työehtosopimuksen tehneet osapuolet edustavat aidolla tavalla sopimukseen sidottuja työnantajia ja työntekijöitä. Aito edustavuus ei toteudu, jos työntekijäosapuoleksi itseään kutsuvan tahon tarkoituksena onkin valvoa työnantajien etua.
Mainosjakelualalla alan yleissitovaksi työehtosopimukseksi on vahvistettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus. Tästä yleissitovasta sopimuksesta voidaan poiketa vain, jos neuvotteluosapuolena on valtakunnallinen työntekijäliitto. Tällä turvataan sitä, että normaalisitovasta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa riittävä sopimustasapaino on turvattu eikä tällaisella sopimuksella poljeta alalle sovittuja yleissitovaksi vahvistettuja ehtoja.
Yksittäisessä riitatapauksessa sovellettavan työehtosopimuksen valinnan arviointi kuuluu yleiselle tuomioistuimelle ja työehtosopimuksen pätevyyden arviointi työtuomioistuimelle.

Työsopimuslaki tuntee käsitteen tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Onko 2-3 euron tuntipalkka mielestänne kohtuullinen mistä tahansa työstä?

- Mielestäni tällaista palkkaa ei voida pitää kohtuullisena.

Päivitetty 18.6.2010

"Ilmaisjakelu" kummastuttaa eduskunnassa

Kansanedustajat ovat tehneet jälleen kirjallisen kysymyksen hallitukselle mainosjakajien työehdoista. Jukka Gustafsson (sd), Esa Lahtela (sd), Merja Kuusisto (sd) ja Katja Taimela (sd) kysyivät asiasta huhtikuussa 2010 ja Paavo Arhinmäki (vas) edellisen kerran joulukuussa 2008. Molemmat kysymykset ja vastaukset alla.

Päivitetty 18.6.2010

Kirjallinen kysymys 2010 (141 kB)
Kansanedustaja Jukka Gustafssonin (sd), Esa Lahtelan (sd), Merja Kuusiston (sd) ja Katja Taimelan (sd) kysymys ja työministeri Anni Sinnemäen vastaus.

Kirjallinen kysymys 2008 (334 kB)
Kansanedustaja Paavo Arhinmäen kirjallinen kysymys ja työministeri Tarja Cronbergin vastaus.

Jakeluyhtiöiltä irvokas vastaus alan työehtokiistaan

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU kritisoi voimakkaasti mainos- ja ilmaislehtien jakeluyhtiöiden tekemää valtakunnallista, ns. keltaista työehtosopimusta. Osoitteettomaan erillisjakeluun perustettiin nopealla aikataululla ”työntekijöiden” ja työnantajien etujärjestöt, jotka solmivat alalle valtakunnallisen työehtosopimuksen. Sopimus alittaa reilusti alan yleissitovat työehdot, jotka työtuomioistuin vahvisti kesäkuussa.

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry. perustettiin lähes samanaikaisesti viikon sisällä loka-marraskuussa. Molemmissa yhdistyksissä toimii käytännössä työnantajan edustajat. ”Työntekijöiden” eli SME:n hallituksen puheenjohtajana istuu Jakelujuniorit Oy:n entinen varatoimitusjohtaja, muina hallituksen jäseninä viestintäkonserni Janton Oy:n tutkimusassistentti ja Jakelujuniorit Oy:n jakelunvalvoja.

Jakeluyhtiöt eivät noudata alan yleissitovia työehtoja

SME ry:n sopimuksessa jaettavien mainosten ja lehtien kpl-korvaukset ovat lähes neljä kertaa huonommat kuin PAU:n työehtosopimuksessa. SME:n uuden työehtosopimuksen mukaan jakajille maksetaan ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta ainoastaan 1,60 senttiä kappaleelta, lehtien ja mainosten lajittelusta ja käsittelystä ei mitään. Takuutuntipalkkaa SME:n sopimuksessa ei ole lainkaan. Pahimmillaan tämä tarkoittaa jakajille noin kahden euron tuntipalkkoja.

PAU:n yleissitovassa, Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa mainos- ja ilmaislehtien jakajille pitäisi maksaa kahdesta ensimmäisestä tuotteesta 5,08 (kerrostalot) tai 5,30 (omakoti- ja rivitalot) senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta. Seuraavista tuotteista 0,90 senttiä ja taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä lisäksi 1,08 senttiä/kpl. PAU:n sopimuksessa on myös takuutuntipalkka, joka on pääkaupunkiseudulla 7,90 €/tunti ja muualla Suomessa 7,67 €/tunti. Takuutuntipalkka koskee myös lehtien ja mainosten lajittelua ja jakelukuntoon laittoa.

Työtuomioistuin hylkäsi 24.6.09 yksimielisesti 25 jakeluyhtiön valituksen mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkasta ja hyväksyi PAU:n sopimuksen alalla yleissitovaksi. Oikeuden päätöksestä huolimatta jakeluyhtiöt ovat kieltäytyneet maksamasta jakajille työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. PAU vei marraskuussa käräjäoikeuden ratkaistavaksi erään mainosjakajan palkkasaatavat kahden vuoden ajalta. Asian käsittely on oikeudessa kesken.

Työtuomioistuimeen valittaneet jakeluyhtiöt vastasivat työehtokiistaan solmimalla alalle ohi työntekijöiden lähes olemattomat työ- ja palkkaehdot käyttämällä bulvaanina itse perustamaansa ”työntekijöiden etujärjestö” SME ry:tä.

Vastenmielinen ilmiö työmarkkinoilla

SME:n ja SKE:n tekemä ns. keltainen työehtosopimus on suomalaisilla työmarkkinoilla harvinainen ja vastenmielinen ilmiö, jolla ei ole mitään tekemistä normaalin työehtosopimuksen kanssa. Keltaiset ammattiliitot ja työehtosopimukset tulivat tunnetuiksi kenraali Francon aikaisessa diktatuurissa, jossa ammattiliitot olivat todellisuudessa työnantajien hallinnan ja valvonnan alla.

Erityisen irvokkaaksi järjestöjen työehtosopimuksen tekee lisäksi se, että pelinappuloina käytetään puolustuskyvyttömiä, pätkätyötä tekeviä koululaisia ja opiskelijoita, jotka ottavat ensimmäisiä askelia työelämään. Työntekijöitä on houkuteltu SME ry:n jäseniksi henkilökohtaisella kirjeellä, joka on lähetetty heille kotiin työnantajan kuoressa ja kanavia käyttäen. Jakeluyhtiöiden toimenpiteet antavat nuorille työntekijöille varsin oudon kuvan työelämän pelisäännöistä ja oikeudenmukaisuudesta.

Alan yritysten palveluksessa työskentelee vuositasolla noin 15 000 jakajaa, joista säännöllisesi työssä olevien määräksi arvioidaan noin 8000–9000 jakajaa. Alan vuosiliikevaihdon arvioidaan oleva noin 84 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Esa Vilkuna, puheenjohtaja, puh: 0400 607 946
Juha Pöyry, tiedottaja, puh: 040 356 0567

Päivitetty 5.1.2010

Mainosjakelun palkkasaatavat käräjäoikeuteen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on vienyt mainosjakelun palkkasaatavan käräjäoikeuteen saakka. Tuossa käsittelyssä saadaan käräjäoikeuden ratkaisu siitä, onko mainosjakeluyhtiöiden noudatettava yleissitovaksi todettua Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Odotamme käräjäoikeuden ratkaisua tuon jutun osalta ennen kuin viemme muita jäsentemme palkkasaatava vaateita eteenpäin. Ratkaisua odotellessa mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajien on hyvä pitää tallessa seuraavat tiedot:

maksetut palkat
kuinka monta tuotetta kullakin kerralla on jaettu
kuinka monta kappaletta kutakin tuotetta on ollut

Lisäksi on hyvä pitää huoli siitä, etteivät palkkasaatavat ehdi vanheta ennen oikeuden ratkaisua. Palkkasaatavaa on haettava viimeistään viiden vuoden kuluessa sen erääntymispäivästä. Jos työsuhde on päättynyt, on palkkasaatavia haettava viimeistään kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Liittoon kannattaa liittyä

PAU vaatii mainos-ja ilmaislehtien jakajille parempaa palkkaa ja työehtoja. Alan työntekijöiden järjestäytyminen omaan ammattiliittoon on erittäin tärkeää. Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on alle 18 h viikossa, liittyvät mainos-ja ilmaislehtien jakajat ainoastaan liiton jäseneksi. Tällöin liiton jäsenmaksu on vain 1,10 % palkkatulosta. Liiton jäsenmaksu vähennetään automaattisesti verotuksessa.

Vaadi oikeuksiasi ja liity PAU:n jäseneksi tästä.

Päivitetty 29.10.2009

”Sopivasti liikuntaa ja käyttörahaa”

Otsikko on suora lainaus turkulaisen mainosjakeluyhtiön rekrytointi-ilmoituksesta. Alan seinäjokelainen toimija puolestaan kertoo kotisivuillaan, että: ”Jakelutyö on samalla monen perheen yhteinen harrastus. Äiti saattaa lajitella tuotteita TV:n äärellä ja isä on auton kanssa nuorten mukana jakotyötä auttamassa. Tekemisestä nautitaan yhdessä. Kunto kasvaa ja saa myös vähän taskurahaa.”.

Pikkuisen pistää vihaksi. Onhan mukavaa, kun nuorille ja vähän varttuneemmillekin tarjotaan kunnonkohennusmahdollisuuksia ja maksetaan vielä taskurahaakin. Taustalla on kuitenkin harvinaisen raaka bisnes. Tehdylle tunnille ansiota kertyy alimmillaan reilut kaksi euroa ja erään yrityksen omankin ilmoituksen mukaan kahdeksalla viikkotunnilla saa kerrytettyä peräti 85 euron kuukausiansion.

Osoitteettomien lehtien ja mainosten jakelussa liikkuu vuositasolla rahaa 120 miljoonaa euroa. Työvoimavaltaisella alalla tästä päätyy työntekijöille murto-osa. Ala on hyvin keskittynyt, Janton Oy:n omistama Suomen Suoramainonta hallinnoi valtaosaa jakeluyrityksistä. Jantonin kotisivuilla kerrotaan yrityksen antavan työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua yrittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen, takaavan osakkeenomistajilleen korkean ja turvallisen tuoton sijoituksille sekä tuntevan vastuunsa yhteiskunnassa.

Aktiivinen ja vastuullinen omistajuus kiinnosti sen verran, että selvittelin Jantonin omistajia. Firman omistaa Janton Holdings Oy, josta 94,75% omistaa luxemburgilainen Finlandia Investment, jonka omistaa jerseyläinen Janton GP Limited, josta taas jerseyläinen Argan Capital omistaa 88,4%. Tässä vaiheessa luovuin enemmistä selvittelyistä.

Alalla käytetään lapsityövoimaa. Nuorin työstä tavattu on ollut 12-vuotias. Pakon edessä työtä tekevät myös yhteiskunnan turvaverkoista tipahtaneet aikuiset. Toki alalla on myös kohtuullisesti palkattua runkotyövoimaa. Orjakontrahti-tyyppiset työsopimukset sitovat pahimmillaan koko perheen lapsen tekemään sopimukseen.

PAU laajensi syksyllä 2007 yleissitovan jakelutoimintaa koskevan työehtosopimuksensa soveltamisalaa koskemaan myös mainosjakelua. Yleissitovuuslautakunta vahvisti sopimuksen yleissitovuuden myös mainosjakeluiden osalta. Odotetusti yli kaksikymmentä järjestäytymätöntä yritystä valitti lautakunnan päätöksestä. Työtuomioistuin hylkäsi valituksen. Yritykset ovat edelleen kieltäytyneet noudattamasta työehtosopimusta. Ensimmäiset palkkavaateet ovat nyt menossa käräjäoikeuksiin.

Ammattiliitto hoitaa jäsentensä asioita. Peräänkuulutan kuitenkin myös viranomaistoimia. Työsuojelupiirien tulisi ottaa tiukka ote ilmaisjakelukenttään. Verottajan pitäisi varmistaa työn todellisen tekijän ja verotettavan kohtaaminen. TEM voisi kernaasti lopettaa alan työpaikkojen välittämisen lainvastaisin ehdoin kotisivuillaan ja KELAkin voisi ohjata lehtensä jakelun läpivalaisun kestävään yritykseen.

Esa Vilkuna
puheenjohtaja

Päivitetty 8.10.2009

Mainosjakelun palkkavaateita eteenpäin

Viime syksynä Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuuden. Yleissitovaksi vahvistetussa työehtosopimuksessa on myös määräyksiä, jotka koskevat osoitteettomien lähetysten erillisjakelua. Työehtosopimuksella vahvistettiinkin ensi kertaa vähimmäistuntipalkka alalle, jossa työskentelee lähes nimellisellä korvauksella paljon nuoria sekä maahanmuuttajia. Työehtosopimuksella on lisäksi sovittu kappaleperusteinen palkkio, joka on osoittautunut huomattavasti korkeammaksi kuin jakeluyhtiöiden maksamat kappalekorvaukset, jotka ovat parhaimmillaankin olleet puolet siitä mitä TES:n mukaan olisi pitänyt maksaa.

Yleissitovuus voimassa

Ilmeisesti johtuen työehtosopimuksen huomattavasti korkeammista korvauksista 25 jakeluyhtiötä valitti vahvistamislautakunnan päätöksestä vaatien, ettei työehtosopimusta voida pitää osoitteettoman erillisjakelun osalta yleissitovana. Työtuomioistuin antoi kesäkuussa päätöksen, jolla se hylkäsi jakeluyhtiöiden valituksen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Koska valituksessa oli kyse yleissitovuudesta, ei tuomioistuin lausunut siitä, onko jakeluyhtiöiden noudatettava yleissitovana juuri kyseistä työehtosopimusta, vaan totesi asian ratkeavan tarvittaessa eri oikeudenkäynnissä. Tähän vedoten jakeluyhtiöt ovat todenneet, ettei yleissitova työehtosopimus koske heitä ja ovat kieltäytyneet maksamasta mainos- ja ilmaislehtijakajille TES:n mukaista palkkaa.

Alalla ei ole muita sopimuksia

PAU on kuitenkin lähtenyt siitä, että koska työehtosopimus on todettu yleissitovaksi ja alalla ei ole muita sopimuksia, on myös jakeluyhtiöiden noudatettava sitä ja maksettava sen mukaisia korvauksia työntekijöilleen. Olemme esittäneetkin jäsentemme puolesta palkkavaateita ja olemme valmistautuneet hakemaan palkkasaatavia myös käräjäoikeuden kautta. Voidaksemme ajaa palkkavaateita eteenpäin olemme pyytäneet jakajia toimittamaan meille työtodistuksen sekä tiedot jaettujen mainos- ja ilmaisjakelulehtien määristä ja kappalekorvauksista, joiden perusteella olemme pystyneet laskemaan palkkasaatavien suuruuden. Asiasta on tullut paljon kyselyjä PAU:n toimistolle ja moni kyselijä onkin liittynyt liiton jäseneksi. Jos tunnet jonkun joka tekee kyseistä työtä eikä ole vielä liittynyt jäseneksemme, kehotahan häntä olemaan yhteydessä liittoon, sillä joukossa on voimaa.

Katja Heikkilä
lakimies

Päivitetty 21.9.09

Kirjoitus on julkaistu Reitti lehdessä 7/09

Työtuomioistuin vahvisti mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkan

Työtuomioistuin hylkäsi 25 jakeluyhtiön valituksen mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkasta. Samalla se vahvisti Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ja Tieto-ja Tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n välisen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuuden. Työtuomioistuimen päätös merkitsee sitä, että mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajien minimipalkka ja työehdot saavat Suomessa ensimmäistä kertaa lainvoiman. Päätös annettiin yksimielisenä 24.6.2009.

Mainos, ilmais- ja kaupunkilehtien jakelutyö on perinteisesti ollut tyypillistä pätkä- ja silpputyötä, jota tekevät pääsääntöisesti lapset, opiskelijat ja maahanmuuttajat. Tähän mennessä mainosten- ja ilmaisjakelulehtien työehtoja ja palkkausta ei ole säädelty millään työehtosopimuksella. Alalla noudatettavat työehdot ja palkkaus ovat olleet täysin mielivaltaisia. PAU:lle toimitettujen tietojen mukaan jakajan palkka on ollut alimmillaan 2,50 euroa tunnilta.

Takuutuntipalkaksi vajaa kahdeksan euroa

Työtuomioistuimen hyväksymä alan työehtosopimus noudattaa kappalekorvausta erikseen kerrostalo- ja omakotitaloalueille. Kahdesta ensimmäisestä tuotteesta maksetaan kerrostaloalueella 5,08 senttiä sekä omakoti- ja rivitaloalueella 5,30 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta. Jokaisesta seuraavasta tuotteesta maksetaan 0,90 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta. Taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä maksetaan lisäksi 1,08 senttiä kappaleelta.

Jakajien kannalta merkittävin uudistus on se, että sopimukseen sisältyy takuu siitä, että jakajan tulee ansaita tietty vähimmäistuntipalkka, pääkaupunkiseudulla 7,90 euroa ja muualla Suomessa 7,67 euroa tunnilta.

Ilmaisjakelu merkittävää bisnestä

Osoitteettomien lähetysten suoramarkkinoinnissa toimii yli 70 järjestäytymätöntä yritystä ja joukko yhdistyksiä, joissa toimivat henkilöt suorittavat osoitteettomien lähetysten lajittelu- ja jakelutyötä. Alan yritysten palveluksessa työskentelee vuositasolla noin 15 000 jakajaa, joista säännöllisesi työssä olevien määräksi arvioidaan noin 8000–9000 jakajaa. Alan vuosiliikevaihdon arvioidaan oleva noin 84 miljoonaa euroa.

Kotimaisen halpatyövoiman käyttö on tähän asti säästänyt jakeluyhtiöiltä huomattavia henkilöstökuluja, kun työntekijöille ei ole tarvinnut maksaa kunnollista palkkaa. Pienet jakelukustannukset ovat hyödyntäneet myös kaupunkilehtiä ja mainostajia, jotka ovat ohjanneet tuotteitaan ilman työehtoja toimivien jakeluyhtiöiden verkkoon. Myös Kelan julkaisema, jokaiseen kotiin jaettava julkinen tiedote, Elämässä-lehti (entinen Kelan Sanomat) jaetaan jakeluyhtiön toimesta, joka ei ole noudattanut Työtuomioistuimen nyt vahvistamia alan yleisiä työehtoja. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Kelan tiedotteen tehtävänä on pääasiassa sosiaaliturvasta tiedottaminen.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU vaatii Työtuomioistuimeen päätökseen vedoten, että kaikkien suoramarkkinoinnissa toimivien jakeluyhtiöiden tulee noudattaa vähintään Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mainosjakelua koskevia työehtoja.

Lisätietoja:

Katja Heikkilä, lakimies, puh: 0400 377 843
Sepo Kinnunen, järjestösihteeri, puh: 0400 706 502
Juha Pöyry, tiedottaja, puh: 040 356 0567

Päivitetty 25.6.2009

Mainos-ja ilmaislehtien jakajat

Mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajille säädettiin ensimmäistä kertaa yleissitovat työsuhteen ehdot ja minimipalkka Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ja Tieto-ja Tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n työehtosopimuksella. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työehtosopimusten yleissitovuuksia tarkasteleva lautakunta vahvisti syksyllä 2008 Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuuden, johon osoitteettomia lähetyksiä koskevat erillismääräykset sisältyvät.

Sopimuksessa alan yleisen käytännön mukaisesti palkkaus on kappalekorvausperusteinen. Huomionarvoista kuitenkin on, että kappaleperusteisen palkan lisäksi on sovittu myös vähimmäistuntipalkasta.

Toimita tietosi liiton toimistoon

Työtuomioistuin hylkäsi 24.6.09 yksimielisesti 25 jakeluyhtiön valituksen mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkasta. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU tulkitsee oikeuden päätöstä siten, että kaikkien jakeluyhtiöiden tulee noudattaa Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ehtoja. Jotta voimme vaatia mainos- ja ilmaislehtien jakajille oikeudenmukaista palkkaa ja esittää palkkavaateen, tarvitsemme sinulta seuraavia tietoja:

työsopimus (tai kopio)
tiedot jakamasi mainos- ja ilmaisjakelulehtien määristä ja kpl-korvauksista
jokin muu mahdollinen työehtoja ja suhdetta koskeva kirjallinen materiaali

Olemme havainneet liiton toimistoon tähän saakka toimitetuissa työsopimuksissa vakavia puutteita ja työsopimuslain vastaisia kirjauksia. Tämän vuoksi meille toimittamasi tiedot ovat koko ammattikunnan asioiden hoidon kannalta erittäin tärkeitä. Kaikki meille toimitettu aineisto on ehdottoman luottamuksellista. Materiaalin voit lähettää osoitteeseen: PAU ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.

Kerro työkaverillesi liiton jäsenyydestä!

Mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajien pienet palkat ovat herättäneet julkisuudessa runsaasti hämmästelyä ja keskustelua, mm. Aamulehti, Ilkka, Kansan Uutiset ja erityisesti Ilta-Sanomat (11.12. ja 13.12.08) ovat nostaneet asian näyttävästi esiin. Työtuomioistuimen päätöksen jälkeen asiasta uutisoitiin myös YLE:n tv-uutisissa, Radio Suomessa ja Helsingin Sanomissa (25.6.09). Jakajien palkkauksesta on tehty myös eduskuntakysely asiasta vastaavalle ministerille.

Kaikista tärkein tekijä työntekijöiden etujen parantamisessa ja valvonnassa on kuitenkin järjestäytyminen ammattiliittoon. Kerro myös työkavereillesi mahdollisuudesta liittyä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäseneksi. Liittoon liittyminen onnistuu kätevimmin täältä.

Liiton jäsenyydessä tulee huomioida, että mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajat liittyvät ainoastaan liiton jäseniksi, olettaen että säännöllinen viikkotyöaika jää alle 18 h viikossa. Tämän johdosta liiton jäsenmaksu on vain 1,12 % palkkatulosta. Liiton jäsenmaksu vähennetään automaattisesti verotuksessa. Lisätietoja liiton jäsenyydestä ja jäseneduista tästä.

Päivitetty 26.6.2009

Mainos-ja ilmaisjakelulehtien jakaja: Ota yhteyttä!

Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU valvoo osoitteettoman jakelun työsuhteen ehtoja.
Liity liittoon ja ota meihin yhteyttä. PAU:n toimistossa mainos-ja ilmaisjakelulehtien jakelua koskevaan palkkaus-ja työsuhteen ehtoja koskeviin kysymyksiin vastaavat:

Seppo Kinnunen
järjestösihteeri
puh: 0400 706 502

Katja Heikkilä
lakimies
puh: 0400 377 843

Juha Pöyry
tiedottaja
puh: 040 356 0567

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelun palkkausperusteet

Palkkion suuruus

Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksetaan kappaleperusteista palkkiota. Kahdesta ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta maksetaan kerrostaloissa ja kerrostaloalueella 5,08 senttiä sekä omakoti- ja rivitaloissa ja omakoti- ja rivitaloalueella 5,30 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Kustakin seuraavasta jaettavasta tuotteesta maksetaan 0,90 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä maksetaan lisäksi 1,08 senttiä kappaleelta.

Vähimmäistuntipalkkajärjestelmä (takuupalkkajärjestelmä)

Työntekijän tulee ansaita lähetysten jakelukuntoon laittamiseen ja jakeluosuuteen käytetyltä ajalta vähintään Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sanomalehdenjakajia koskevan palkkaliitteen D palkkaryhmän 001 suuruinen tuntipalkka.

Jos työntekijä ei saisi em. vähimmäistuntipalkkaa, hän on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen työhön käyttämänsä tuntimäärän ja vähimmäispalkkavaateensa. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään jakelupäivää seuraavan kolmen päivän kuluessa. Muussa tapauksessa oikeus vähimmäispalkkaan raukeaa.

Muu Suomi	PKS (Hki, Espoo,Vantaa, Kauniainen)
7,90 €	8,14 €

Tuntipalkka pahimmillaan 2,5 euroa!

Mainosten ja ilmaisjakelulehtien jakajien palkkaus puhuttaa. Kauppalehti kirjoitti asiasta 27.11.2008 näin.

Lidlin mainoksia jaetaan eettisin perustein

Itella jakaa Suomen Lidlin mainoksia viikoittain seuraavan kahden vuoden ajan. Yhtiön mukaan Itellan valintaan vaikutti mm. se, että Itella ei käytä lapsityövoimaa ja jakajille maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Sopimuksesta kerrotaan Markkinointi ja Mainonta-sivuilla. Lue lisää.